HUOH!! Kylla toissa on todella mukavaa!! Ei riita etta sun pitaa taalla osata Espoon, Kauniaisen, Vantaan, Helsingin ja Sipoon kaikki kadut ja tiet, nyt ne asiakkaat olettaa sun tietavan myos kaikki pysakit kyseisilta paikkakunnilta. Siis sun pitas tietaa minka niminen se lahin pysakki siel missa asut on.. eika riita se vaan joka helvetin pysakki koko saakutin paakaupunki seudulla!!! Siis bussikuskitkaan ei niita tiia mutta taalla ne pitas tietaa. Voi apua!! Mita pahaa ma oon tehnyt? (no siis ainahan oon pahaa tehnyt mutta silti) Mita niin pahaa etta oon tanne ajautunut toihin? No eipa taman pahempaa avautumista talla kertaa.. ja antakaa mulle anteek mutta en todellakaan tunne paakaupunki seutua enka edes halua tuntea!!!
Itkeäkkö vai nauraako? On taas ollu vaikka mitä... Joskus ihmettelen todellakin miesten fiksuutta (anteeksi vain kaikille miehille). Meilläkin taas käytännön asiat sujui kotona mallikkaasti. Pyysin rakasta miestäni laittamaan pyykit kuivuun. Olin pessyt 2 koneellista pyykkiä joista toinen koneellinen oli puhtaille pyykeille tarkoitetussa muovikorissa ja toinen edelleen koneessa. Meidän kuivaustelineellä olivalmiiksi yksi koneellinen kuivaa ja puhdasta pyykkiä. No siis ongelmana oli saada pyykit kuivuun joten miten toimittaisiin? Moni (varsinkin nainen) nostaisi pyykkitelineestä kuivan, puhtaan pyykin esim. sängylle ja ripustaisi sitten tälle telineelle pyykit.No asiahan ei ihan niin mennyt... Ihanan kiltisti mieheni rupesi pyyntöäni (lue komentoa) toteuttamaan ja ripusti ensin märän pyykin pienen pieneen oskarin oksaan (ja jollet tiedä mikä se on niin kysy äidiltäsi) ja koska siihen ei koko koneellinen siitä korista mahtunut päättihän luovasti levitellä loput pitkin poikin asuntoa. Minäpä katselin hetken tätä toimintaa ja kysyin jotta 'anteeks nyt mutta mitä sä puuhaat?'. Mieheni vastaa iloisesti että laitoin noi pyykit kuivuun ja sain nyt tän korin tyhjäks. No minä hiukan ihmeissäni kysyin, että etkös olis voinut laittaa niitä pyykkejä kuivaustelineeseen. Miehen taas siihen kärsivällisestiselittämää n minulle ettei se onnistu, koska telineellä on kuivat pyykit ja niiden kuivien ja puhtaiden pyykkien kori oli täynnä märkiä pyykkejä,joten hänen piti ensin laittaa ne kuivuun ennenkuin onnistuu tämä kuivien pykkien pois otto. No koska olen vain minä niin tietysti kysyin ihan tyhmä, että eikös niitä kuivia pyykkejä ois voinut nostaa vaikka sängylle siksi aikaa, kun laittaa ne märät pyykit kuivuun? Mieheni katsoo hiukan yllättyneen hämillisenä, juuri kuin olisi keksinyt jotain suurtakin ja toteaa 'niin todellakin. En ajatellutkaan!'. Niin.. tallaista on se perhe-elämä miehen kanssa.. HUOH
Nicci Frnchin Pimeyden syli oli aikas mielenkiintoinen jännityskirja. Nautin toisaalta tämän tekijäparin kirjoittamista erikoisista kirjoista, joissa itsekin alkaa epäillä kirjan päähenkilön järkevyyttä ja motiiveja. Alku kirjassa oli aika ahdistava ja olikin pakko pitää pieni (yhden kirjan) tauko ennenkuin jatkoin lukemista. En tiedä johtuiko ahdistus kirjasta vai minun sen hetkisestä lievästä masentuneisuudesta. Oli miten oli kirjan pääsin loppuun kuitenkin ja voin sanoa, että mitä pidemmälle kirjaa pääsin sitä enemmän se imi minua mukaansa.. taas oli tilanne etten mihinkään lähtenyt ilman kirjaa. Niin ja mistä kirja kertoi? Kirja kertoi Alicesta jolla kaikki oli hyvin. Oli hyvä duuni, jossa hyvät etenemis mahdollisuudet, mukava, hauska ja sitoutunut avomies sekä ystäviä. Sitten eräänä päivänä keskellä katua Alice katsoo vieraan miehen silmiin. Samana iltana mies odottaa Alicen työpaikan ulkopuolella. Mitään sanomatta, edes miehen nimeä tietämättä Alice lähtee miehen mukaan... ja tarina kertookin lähinnä siitä mitä tapahtuu, kun Alice vihdoin alkaa tutkimaan miehensä menneisyyttä. Tarinaa kerrakseen...
Remesin Itäveri tuli sitten vihdoin kahlattua läpi. Pettynyt olin kirjaan. Ei ollenkaan yhtä hyvää Remstä kuin aikaisemmat lukemani kirjat. Päähenkilö tässä kirjassa oli uskomaton idealisti, jopa pahempi kuin minä. Ja vaikealta tuntui sulattaa päähenkilön pääsy Kremliin ja kiristään Venäjän presidenttiä... huhhuh.. Mutta kun nuo pienet uskomattomuudet sai nieltyä oli kirja kai kuitenkin lukemisen arvoinen. Remesille normaalia yllättävyyttä ei tässä kirjassa mielestäni ollut. Pakollinen luettava Remes-faneille.
Nyt sitten olisi vihdoin muutettu ja enää on edessä tavaroiden paikoilleen laitto. Kivaa hommaa :P Nyt ennen joulua taitaa olla aikamoista hiljais eloa mudauksen suhteen, kun sonera on kovin vanhanaikainen ja haluaa hoitaa liittymien (taloyhtiö) avauksen postitse. Ja tietysti Soneralta osattiin lähettää sopimuspaperit väärään osoitteeseen joten sain ne vasta viikonloppuna käteeni. HUOH. Nyt kun postitan paperit niin ne ovat hyvällä tuurilla huomenna Soneralla mutta todennäköisemmin vasta keskiviikkona, joka tapauksessa tästä menee 2-3 viikkoa ennen kuin saan taas netin toimiin :( Sniff. Elo on surkeeta. No ehkäpä asian hyvänä puolena on että saan ainaskin tavarat järjestettyä, kun ei tarvi täällä itlata :) Olkeehan kiltisti.
Mmmmmm.... Ihmekkö on tapahtunut, kun Sampo-pankki antoi minulle anteeksi 40 euron palvelumaksun! Ooh.. vieläkin vaikea usko moista ilouutista. Tosin onhan se kyllä aika uskomattoman kuuloista maksaa 40 euroa pelkkää palvelumaksua. Ja tämän palvelumaksun sain kyllä ihan omasta virheestäni, kun en laskua maksaessani huomannut tarkistaa kunnolla tilinumeroa mihin sitä maksoin (jäi yksi nolla uupumaan). Asian huomasin vasta siinä vaiheessa, kun sain huomautuslaskun pankilta. Oijoi. Tietysti siihen huomautuslaskuun oli tällätty lisää palvelumaksua 2x10 euroa, jotka kyllä jätin maksamatta. No sain uuden laskun eilen kotiin johon oli taasen lisätty palvelumaksua elikkä summa kohosi jo 40 euroon. No soitto pankkiin ja kunnon itku ja kitinä ettei tuu kyllä kesää näillä palvelumaksuilla. Ja tiukka sävyinen kertomus siitä kuinka nämä palvelumaksut ovat ihan kohtuuttomia. No kuten jo kerroin, onneksi pankissa oli tällä kertaa inhimillinen olento töissä joka poisti palvelumaksut. Näin tällä kertaa. Ja muistakaa, vaikka se pankki teki yhden hyvän asian ei sitä voi pitää yleistyksenä pankin muuttumisesta inhimilliseksi.
Kauan sitten n. 75 miljoonaa vuotta taaksepäin eli kaukaisella planeetalla nimeltä Beageach paha tyrani Xenu. Tyrani Xenulla oli Beageachissa väestönkasvu ongelma, väestöä oli liikaa. Mutta kun viisas ja häijy oli hän kehitti oivan ratkaisun. Tyrani Xenu keräsi osan väestöstä ja vangitsi heidät avaruusaluksiin, jotka lähtivät viemään vankeja tulivuoriperäiselle planeetalle nimeltä Teegeach. Harvat meistä tunnistavat tuota nimeä, koska olemme tottuneet useinmin kutsumaan nimillä Tellus tai Maa. Aluksien saavuttua maahan (teegeeach) vangit pudotettiin aluksilta tulivuoriin. Koska kuitenkin kun tulivuoresta voi selvitä hengissä päätettiin perään pudottaa vielä vetypommi. Kuten arvata saattaa vangit kuolivat fyysisesti mutta heidän Thetaninsa aloittivat vaelluksen maan päällä. Thetanit siis ovat Beageachista tulleiden vankien sieluja. Planeetta Beageachissa kyllästyttiin tyrani Xenuun ja hänet vangittiin ikuisiksi ajoiksi. Tämä kaikki siis tapahtui 75 miljoonaa vuotta sitten. Siitä asti ovat Thetanit kulkeneet maan päällä etsien isäntiä. Kuten osa teistä saattaa arvata me ihmiset olemme toimineet tai toimimme edelleen yhden tai useamman Thetanin isäntänä. Thetanissa sinänsä ei ole mitään pahaa mutta, jos niitä kerääntyy liikaa yhteen isäntään ne aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Kuten esimerkiksi huono palkkaisen duunin, masennusta sekä yleensä kaikki asiat missä et onnistu. Niin, miettikääs sitä...
Suunnattoman typerää ja inhottavaa on ettei sun eläkkees kartu, kun oot alle 23-vuotta. Vaikka kuinka painaisit hommia niskalimassa et saa yhtäkään niistä penneistä (senteistä) eläkettäsi varten. Tosin sinulta kyllä maksut peritään mutta ne ei mene sinun omiksi säästöiksi. Jotta tällaista eli ihanaa saada eläketurvakeskukselta kirje, jossa kerrotaan sinun tehneen kauheesti töitä mutta ettei sinulle eläkettä ole juurikaan karttunut :) Näin tällä kertaa :)
WHINE! On se kumma mitä nykyään katsastustarkastus korjausfirmoille tarkoittaa. Ilmeisesti fiksut korjaamoiden omistajat kuvittelee, että pelkkä pakokaasuanalyysi piisaa katsastustarkastukseks. Taidanpa huomenna soittaa sinne korjaamoon ja valittaa kunnolla. Jos mä maksan katsastustarkastuksesta niin odotan todellakin, että se auto tarkistetaan. Helvetto. Onpas hienoa viedä auto sitten katsastukseen kuvitellen, että auto menee läpi, koska sehän on tarkistettu. No kiltti katsastus setä kertoo ettei auto mene läpi, koska siihen on ilmestynyt kuukaudessa kolme reikää pohjaan, parkki palanut, mittaukset menny persiilleen sekä pakoputki hajonnut. Grrr.. olikin viimonen kerta, kun sitä kyseistä korjaamoa käytettiin. MUR!
No niin. Nyt sitten omistan asumisoikeuden :) Ei ehkä yhtä hienoa kuin ikioma mutta köyhälle vallan mukava vaihtoehto :)
Mmm.. pääsin viimeiselle kierokselle tässä hurjassa taistossa. Kuinka työpaikan hakeminenkin voi nykyisin vaikuttaa aivan Idols-kisalta? Pitäisiköhän alkaa harjoitella sitä kappaletta minkä aikoo esittää vai määrääköhän ne haastattelijat (joita on myös kolme) sinulle esitettävän kappaleen? Siirtyypä kisa jännittävämmäksi!
Tyylikkäästi maotus on saavuttanut viimeisen karsintakierroksen kirjallisessa kysymyssarjassa. Pääseekö Mao ensimmäiselle suulliselle kierrokselle ja onko hän seuraava mahdollinen voittaja?
Niin eli antakaa nyt hyviä neuvoja mistä vielä etsiä sitä kirjaa
Mistä etsiä kadonnutta matikankirjaa? Olen etsinyt sitä jo kaapeista, pöydiltä, lehtikorista, pesukoneiden alta, telkkarin. sohvan, sängyn, kylpyammeen ja pöytien alta. Pyykkikopasta, sohvatyynyjen välistä, siivouskomerosta ja talvivaate kasseista. Mikroaaltouunin alta ja takaa ja sisältä oon katsastanut. Hattuhyllyn kolunnut läpi jopa patterin väleistäkin oon sitä etsinyt mutta ei löydy mokomaa kirjaa. Vaikka olen mielestäni tehnyt perustellista etsintää ei se silti ole koulun opettajaa vakuuttanut. Vaikka meidän pieni oppilas sanoo opettajan ottaneen häneltä matikankirjan ei opettaja asiaa myönnä ja väittää etsineensä sitä koulusta jo. Hmm.. lopulta kuitenkin koko kirottu matikankirja löytyy sen maikan kotoa :P
Ja sitten nokka kohti Tamperetta. Joten turvallista ajomatkaa Maolle :)
Elämä kulkee eteenpäin ja minun on kuljettava mukana. En aijo unohtaa mutta oppia tästä aijon. Ja jokainen uusi aamu on kuitenkin uusi mahdollisuus ja lahja.
En silloin tiennyt sen olevan viimeinen kerta, kun nähtiin. Nyt tiedän. Enää emme tapaa. Toivon että nyt sinun on hyvä olla, että lepäät rauhassa. Me muistamme sinut Hema. Nukuthan kaunista unta?
Uijui.. Se on kumma kuinka sitä tulee tilailtua itselleen lehteä jos toistakin vaikka pahemmin ei olisi ylimääräisiin menoihin varaa. Vasta tällä viikolla kaks uutta lehteä saanut tilattua ja vielä pitäisi se ainut todellinen lehti minkä halusi eli Hesari tilata :P Huoh.
Mökötys on typerää ja inhottavaa. Tavallista mökötystä vielä inhottavampaa on, kun arkki alkaa mököttään. Julmuutta! Muutenkin mököttäminen on henkistäväkivaltaa ja toisen manipulointi yritys :P Siis lyhyesti sanottuna MÖKÖTYS ON BOREE!
PUUH! Voiko hankalampia otuksia olla kuin poikalapset? Miettikää nyt... Ne yht'äkkiä ilmoittaa 10 minuuttia ennen koulun alkua etteivät suostu käyttään tuota kyseistä paitaa minkä oot antanu. No kauhialla kiireellä joukset hakemaan toisen paidan kaapista mutta sekin saa kielteisen vastaanoton. No siinä vaiheessa tietenkin alat komentaan, että 'laita se paita päälle ja heti! Tai sit saat olla ilman mitään paitaa koulussa!' No arvata voi auttaako komentaminen. Ei tietenkään! Poika istuu vain lattialla hyvinkin uhmakkaasti ja ilmoittaa ettei aijo edes kouluun lähteä. Huoh! Ja kello kulkee kokoajan, enää 5 minuuttia aikaa koulun alkuun. No seuraavaksi tietenkin yrität hienosti kierrellen kaarrellen kertoa kuinka mahtava paita se paita mitä olet ojentamassa on. Mutta tietenkään sillä ei ole vaikutusta. Lopulta, kun jo ollaan myöhässä poika suostuu hyväksymään pyykkikopan päälimmäisenä olleen paidan joka on suhteellen puhdas. Ja näin pääsemme vihdoin raahautumaan koulua kohti ja VAIN 5 minuuttia myöhässä. Tyttölapsen sinä oisit hetkessä saanut vakuutetuksi siitä, että tarjoamasi paita on muodinmukainen ja nähty jopa prinsessojen päällä. Mutta poikalapsiinhan tuollainen ei tehoa vaan ne toimii monasti täysin typerän itsepäisesti. SArjassamme tilitystä! :)
Ja jotta minun pieni söpö päiväkirjani ei mitenkään pitkästyisi haluan hiukan whinetä sille lisää kyseisestä pankista. Muiden pankkien toiminnasta en tiedä mutta minua on kovasti kummastuttanut Sampon tapa periä 10 euroa siitä, että ne lähettää sinulle laskun. Ehkäpä tuo tapa on kaikille pankeille yhteinen mutta kovasti siinä vain tuntuu olevan rahastuksen makua. Mutta tyhmyydestähän tunnetusti sakotetaan ja minun tyhmyyteni oli ottaa laina väärästä pankista.
Mopon myin, hieman rahaa sain. Pääsen vihdoinkin veloistain.... hmm.. oiskin se mopo jonka vois myydä :P Mutta kun ei ei ole niin joutuu tyytyyn sitten opintolainojen hiljaiseen takaisinmaksuun. Ja pankithan luonnollisesti suhtautuu hyvin opiskelijoihin. Eli nuorena erehdyin hakemaan Sampo pankista (ent. Leonia, Postipankki) opintolainan. No silloin teimme velkakirjan jossa luki, että takaisin maksu sovitaan yhdessä pankin kanssa. Hmm.. no minä onneton tietenkin luulin, että sovitaan tarkoittaa kahden osapuolen tekemää yhteistä suunnitelmaa. Mutta yllärimylläri.. sovitaan tarkoittaakin pankin määräämää tahtia ja jos siitä haluat poiketa tai sitä sovitella elämäntilanteeseen niin se maksaa 50-100 euroa/laina/muutos. Mmm.. jos jotain positiivista haetaan niin opinhan taas uuden merkityksen sopimisesta :)
ja ois kiva, jos oppis kirjoittaan typoilematta :)
Hmm.. Onkohan seurustelusuhteissa loppujen lopuksi mitään mieltä? On kovin ärsyttävää, jos toinen huomioi puolisioon mutta toinen ei. Mmmm.. tasa-arvoa :P
Noniin. Sinne se sit lähti, muka työmatkalle. Hmm.. minkä ihmeen takia se sitten otti bilevaatteet ja uimapuvut mukaan ja jätti puvun ja työpaperit kotiin? Ettei mua ois huijattu?
Puuh. Juuri kun auton saa huollosta pois ja pääsee sillä kotipihaan saa ilokseen huomata, että soitin alkaa temppuilla. Toivokaamme että kysessä on vain kosketushäikkä eikä suinkaan mikään vakavampi ongelma.
HUOH. Miks jotkut on niin kovin vaikeita ihmisiä? Vai johtuuko se, että pidän joitakin vaikeina vain minun omasta suhtautumisestani heihin?