Normaalit ihmiset ei häiriinny omista näyistään, ne pitää sitä ihan normaalina
ajatusprosessina. Mutta minua ne häiritsee. Ajattelen jotain ja näen ne
"silmieni takana": lohikäärmeitä, kauniita puita, kummituksia, kauniita
satumetsiä, kaikenlaisia outoja. Mutta ei puhuta niistä, puhutaan unistani.
Näin viime yönä tosiaan unta että kuuntelin CD:itä. Se oli ihan kiva uni.
Sanoinkin sen jo aiemmassa blogientryssani, mutta kirjoitanpa uudestaan.
Väsyttää. Väsyttää.