Kas perkelettä, palohälytin soi. Eipä haise kyllä lainkaan palaneelta sinänsä.
Vieraalta, pihkapuiselta ja antiikkiselta tuoksuu kylläkin. Palohälytin soi.
Kas perkelettä. Ei yhäkään haiskahda savulta. Vaan eipä tämä sinänsä
hermostuta, säilytän tiukan asialinjani ja keskityn. Palohälytin... kas,
puhelinhan siellä roikaakin. Raotanpa silmää.

Edessäni on lattialle sammuneen ilotytön peräaukosta tursottavan Itämeren
sillin lasittunut katse. Puhelin soi. Spontaani reaktioni on tässä kohtaa
antaa ylen, mutta silkkaa kokeneisuuttani pidättelen ja hillitsen itseni.
Puhelin soi.

Täällähän on muitakin vieraita naisia ja liuta ennalta vieraita miehiä
kuiskimassa keskenään ja kohottelemassa vodkapullojaan tervehdykseksi.
Sankaritoimittaja tässä virnistää ja heilutaa vastineeksi. (Hyvää huomenta
vain teillekin, ennalta vieraille hessuille, perkele. Ja sama kyrillisin
kirjaimin.) Teeskentelen puhuvani yhä soivaan puhelimeeni ja viittelöin
anteeksipyytävästi. Missähän turkasessa olen, miten täältä pääsee ulos?

Arkkitehtuurista päätellen olen tainnut joutua takaisin 20-luvulle, sillä
tällaisia puuseiniä en ole nähnyt Helsingissä hetkeen. Kas, olenkin Latviassa!
Niinhän se toki onkin! Ja eilen osallistuin kalabileisiin. Lähdinköhän
jatkoille? Epäilemättä lähdin!

Kummasti kaikki alkaakin taas muistua kristallinkirkkaana mieleen. Puhelin
soi. Hätäännyksen perkele, olen liukastua mateeseen. Itse asiassa
eteiskäytävän lattialla lojuva made näyttää siltä, että siihen on joku jo
liukastuttukin. Olen taaskin antaa ylen. Puhelin soi.

Kompuroin ulos huoneistosta portaikkoon ja ihailen sekä verrattain raikasta,
viileää ilmaa että eteiskäytävän arkkitehtuuria. Latviahan tämä on toden
totta. Puhelin soi... ...ja vastaan.

- Jees.
- Jaa, kas perkelettä, onhan se.
- Miten niin?
- Latviassa olen, ei ongelmaa.
- No Latviasta oli kai puhe...
- Liettua lienee housuissasi ja onhan tässä aikaa...
- Juu juu, otan ensimmäisen lennon Vilnaan.
- En ole humalassa, tunnet ammattiylpeyteni ja työmoraalini - en ole koskaan
humalassa.
- Jees, juttu tulee huomenna. Olepa rauhassa vain.