Kävin aamulla ostamassa tuossa nopeasti kulmakioskilta Ilta-Sanomat, kun
kioski niin sopivasti on matkan varrella. Ku mä tulin ulos kiskasta
jostain oli ilmestynyt paikalle pysäköinninvalvojatäti. Menin
paikalle ja sanoin: Huomenta, kävin tuossa äkkiä ostamassa vaan
lehden. Lappuliisa ei ollut kuulevinaankaan. Sanoin: hei haloo onko rouva
kuuro? Tähän ei saa pysäköidä, maksu tulee - kuului
tyly vastaus. Tässä kohtaa alkoi vähän keittää
kiinni tuollainen ylimielinen asenne. Selitin hänelle että
kävin todellakin ostamassa lehden ja ymmärrän kyllä
että hän tekee vaan työtään jne... Hän jatkoi
kirjoittamista ja totesi, että soittaa kohta poliisit jos en ole hiljaa.
Tässä vaiheessa ns. paloi kiinni ja totesin: s**tanan punainen
paholainen, v..tu, eikö sulla p...le ole muuta tekemistä kun olla
täällä jakamassa lappuja rehellisten ja kunnollisten ihmisten
autoihin. Taidat olla joku eläkkeellä oleva huora, jonka aivot kaman
käyttö on pehmittänyt, tajuutko sä idiotti
mistään mitään? Mä otan selville missä asut ja
voi olla varma, että tämä kostetaan! Tuo on kunnianluokkaus ja
uhkaus, soitan poliisin nyt - kirkui tuo vanha lepakko. Soita vaan h...tin
ämmä! Pyydä että tulee oikein pillit ulvoen p..le.
Vetäisin henkeä ja totesin, että antaa olla. Tuli taas
vähän turhaan hiillyttyä. Lähdin kävelemään
hitaasti pois päin. Parkkipirkko kiljui perään
\"Rekisterinumerolla kyllä saadaan sut kiinni. Ei kannata juosta
karkuun. Auton saa noutaa Tattarisuolta, sinne se hinataan, ja ihan varmasti
poliisi ottaa yhteyttä, ihan varmasti saat sakot uhkailusta.
Rekisterissä oleva haltija vastaa ajoneuvosta ja joutuu maksamaan. Sulle
poika tulee kallis lasku. Odota nyt vaan poliisia niin on helpoin
tie...\" Ininä etääntyi hiljalleen. Hymyilin. Miten
helvetissä toi parkkipirkko voisi selvittää tuon auton
rekisterinumeron perusteella mun nimen. Olinhan kävellen liikkeellä.
Tänäkin aamuna.