Pikku lintu lensi etelään talveksi.
Oli jo kylmä ja linnun siivet kangistuivat ja se putosi maahan
pellolle. Kun se makasi siellä, paikalle tuli lehmä joka pudotti läjän sontaa
sen
päälle. Lanta oli pehmoista ja lämmintä ja virvoitti pikkulinnun.
Lintu nautiskeli ihanasta lämmöstä onnellisena ja alkoi ilosta visertää.
Ohikulkeva kissa kuuli viserryksen ja lähti tutkimaan mistä ääni tulee. Se
löysi linnun, kaivoi sen esiin
lannasta ja napsi suuhunsa!
Kertomuksen opetus:
A) Eivät kaikki ole vihollisiasi, jotka heittävät paskaa niskaasi.
Eivät kaikki, jotka kaivavat sinut ylös paskasta ole ystäviäsi.
C) Kun on lämmin ja hyvä olla, on parasta pitää turpa kiinni!

*******************************************************

Oli ja eleli kerran eräällä peräseinäjokelaisella maatilalla kissa ja hevonen,
jotka olivat hyviä ystäviä.
Päivästä toiseen he leikkivät yhdessä, kunnes erään kerran hevonen tipahti
suonsilmäkkeeseen ja alkoi vajota.
Kauhuissaan hevonen huusi kissalle, jotta tämä menisi hakemaan tilan isännän
apuun.
Kissa lähti juoksemaan kohti päärakennusta, ja etsi isäntää joka puolelta,
mutta turhaan. Tämä kun oli
lähtenyt traktorilla käymään kylällä.
Kissan valtasi paniikki, kunnes hän huomasi isännän uuden ja kiiltävän
BMW:n. Kissa haki avaimet, hyppäsi autoon ja hurautti tuhatta ja sataa hevosen
luo. Sidottuaan hinausköyden
kiinni takapuskuriin, se heitti toisen pään hevoselle, joka tarttui siihen
lujasti.
Bemari käyntiin, ykköstä silmään ja pikkuhiljaa hevonen pääsi kuin pääsikin
ylös suosta. Ja niin
hevosesta ja kissasta tuli oikein sydänystävät!
Pari viikkoa sen jälkeen, leikin tiimellyksessä yhtäkkiä kissa tipahti
mutakuoppaan, jäi kiinni ja
alkoi vajota. Kissa huusi "apua hevonen, pelasta minut!" Hevonen tuli
kiitolaukkaa
paikalle, asteli kuopan päälle ja kehotti kissaa tarttumaan "siihen" mikä
roikkui jalkojen välissä. Kissa
teki työtä käskettyä ja hevonen nosti kissan ylös kuopasta.
Tarinan opetus:
Kun on varustus kuin hevosella, ei tarvitse bemaria poimiakseen misuja
kyytiin.