Lothar ei ollut aiemmin ajatellut Hannelorea erityisesti, mutta ajatuksen
ensilohdun kylmettyä hän ei enää tiennyt kumpi riudutti häntä enemmän: sota
vai Hannelore.
Lothar tiedusteli ohitse paareja kantaneelta sotamieheltä aiemmin
ratsastamansa, tanskalaisen tykkihevosen tilaa. Kävi ilmi, että sekin
riivattu, loppuunjuostu sieluparka oli jouduttu päästämään tuskistaan.