Kodin Lääketieteellinen Käsikirja julkaistiin Suomessa 8. painoksena
vuonna1897. Kirjaa on alun perin kirjoittanut lääkintöneuvos A.
Timol.Wistrand Ruotsin Uppsalassa, jossa ensimmäinen painos julkaistiin
vuonna 1840. Kirjasta julkaistiin sekä Ruotsissa että Suomessa sitten
useita, joista 8. painoksen on toimittanut professori Fredrik Björnström,
ja suomentanut Juhani Lehtinen.
\"Hirveimmin kaikista turmelee terveyttä se karkea pahe, jota sanotaan
itsesaastutukseksi eli onaniksi, s.o. sukuvietin tyydyttämistä ilman
mitään
esinettä, kiihottamalla käsin tai jollakin muulla siivottomalla
kosketuksella siitinelimiä. Tämä pahe on vielä paljon turmoillisempi kuin
liian aikainen parittelu, se kun on luonnotonta, väkivaltaista ärrytystä,
jolla mielikuvitusta kiihotetaan korkeimmilleen. Nuorison seassa on se
yleisempi kuin tavallisesti luullaankaan, ja varsinkin tavataan sitä
kouluissa, joissa oppilaat, muusta maailmasta eroitettuina, elävät
toistensa seurassa.
Sitä tapahtuu ei ainoastaan nuorukaisten, vaan myöskin tyttöjen seassa.
Tämän paheen surulliset seuraukset eivät koskaan jää ilmestymättä, jospa
ne myöhäänkin ilmautuvat.
-Kun itsesaastutusta aina harjoitetaan suuressa salaisuudessa ja on
useinkin vaikea huomata, tulee vanhempain ja kasvattajain ankaralla ja
tarkalla silmänpidolla sitä tiedustella. 12 -14:sta ikävuodesta, jolloin
pojan siemenneste jo on ruvennut erittymään, ovat pilkut paidassa ja
lakanoissa varmimmat merkit siihen; mutta ne voidaan
piilottaa näkyvistä. Tarkka silmälläpito lapsen terveydentilasta ja
olentotavasta johtaa vieläkin varmemmin paheen huomaamiseen. Jos nimittäin
lapsi, joka muuten on ollut terve ja ripeä, tulee ilman muita huomattavia
syitä vähitellen kivulijaaksi, valittaa tiheämmin sattuvaa raukeutta ja
uneliaisuutta, jos se muuttuu hiljaiseksi, itseensä sulkeutuneeksi,
tuittupäiseksi, nurisevaksi, osoittaa hajamielisyyttä lukutunneilla, hakee
usein yksinäisyyttä, valittaa päänkivistystä, käypi kalpeaksi, jos silmät
muuttuvat raukeiksi, sisäänvajonneiksi ja niitä ympäröi sinertävät
renkaat, jos hän kadottaa ruokahalun ja osoittaa omituista arkuutta eli
vauhkoutta seurassa tai kun
hänet äkkiä yllätetään, niin on tukevia syitä epäillä häntä
itsesaastutuksesta. Sen turmiolliset seuraukset näyttäytyvät pian.
Siittimien alituisen uudistuvasta väärinkäyttämisestä syntyy vähitellen
hellittämätön ärtyisyyden tila niissä, ynnä vastentahtoinen siemennesteen
erittyminen, n.s. päiväpollutsioonit, jotka kuihduttavat ruumista;
useinkin ilmautuu kuopat lantion molemmin puolin selkärankaa; kasvot
käyvät veltoiksi ja tunteettomiksi, näkö heikoksi, ymmärrys
tylsistyneeksi, jäsenet vapiseviksi; sairas tuntee alituiseen sointia ja
suhinaa korvissa sekä vilua ja köyristystä selkärangassa, sapi
puistutuksia, kaatumataudin j.n.e. ja lopettaa vihdoin kurjalla tavalla
elämänsä.
Ei ole odottamistakaan onanistin luopuvan tästä paheesta sittekään kun
hänen arvostuskykynsä on tuleentunut; sillä silloin kun järki niin suuren
herruusvallan saapi, on se tavallisesti jo liian myöhäistä ja terveys on
pilalla.
Sentähden, heti kun tuo surullinen havainto on tehty, että nuori henkilö
on onaaniin taipuva, täytyy häntä pitää mitä tarkimman silmälläpidon
alaisena, kuvailla hänelle paheen välttämättömiä seurauksia eikä jättää
koskaan häntä ilman vaarinpitoa. Hän ei saa asua yksinään, vaan muiden
seurassa, häntä on pidettävä alituisessa toimessa ja tehtävistään
vaarinpitävän sekä ohjattava viihtymään seuraelämän viattomissa huveissa;
sillä ei mikään johdata niin helposti itsesaastutukseen kuin työttömyys ja
yksinäisyys. Hänen ruokansa ei saa olla liiaksi ravitsevaa, ei ensinkään
ärryttävää (ei mitään maustimia) eikä sisältää paljon lihaa. Hänen on
maattava viileässä ja kovalla vuoteella, ei seljällään, koska sukuvietti
sängyn lämmöstä varsinkin seljällään maatessa helposti kiihottuu. Jämeä
jouhimatrassi sopii paljon paremmin kuin höyhenpatja. Hän ei saa olla
lämpimässä puvussa eikä käyttää mitään siittimiä ahdistavia vaatteita ja
on häntä aina pidettävä liikkeessä jotta hän iltasilla nukkuisi heti
levolle mentyänsä. Hän ei saa maata kauvan, vaan on hänen heti herättyä
noustava ylös, eikä hänen saa millään ehdolla antaa maata hereillään
sängyssä. Kylpyä on käytettävä joka päivä ja selkä pestävä kylmähköllä
vedellä. Kylmät merikylvyt suvisin ovat varsin sopivia.
Tämän paheen estämiseksi on suuri vaarinpito tarpeeseen myöskin nuorten
tyttöjen suhteen. Siinä tarkoituksessa on tarkasti valvottava heidän
leikkejensä ja muutenkin noudatettava samoja toimenpiteitä ja varokeinoja,
kuin äsken on mainittu.\"
[Soneraplazalta poimittua]
--
Nice signature ..quitqsq..GRR.