Vihaan alakerran naapureita.
Ne ovat sitä sorttia,
jotka keskellä yötä,
naimisen jälkeen nauravat.

Nauravat muutenkin, ehkä minulle,
ehkä meille kaikille ja sinulle varsinkin.
Ei, en pidä, ei ole hauskaa kuunnella.
Ne ei ajattele,
eivät minua ainakaan,
eivät naidessaan.

Ne käyvät töissä, ovat varmaan pienenä
leikkineet leikkejä yhdessä.
Varmaan hyviä ihmisiä.
varmaan sinua parempia.
minua kauniimpia.

Sitten ne taas nai,
nauraa ja nainen huutaa.
Aika kovaa. Kai tykkää.
Suoraan sanoen,
ikäviä ihmisiä.
Eivät tervehdi.

Luulen että se mies lyö kovaa.

Tosin, lienee syytä huomauttaa,
etten liiku rappukäytävässä.
silloin kun siellä on joku muu.