Kadonneet suomalaiset seuraleikit, osa 2: pallopelit

Kirkonpolttopallo: Super Marion hengessä heittovuorossa oleva linkoaa
liekehtivän pallon (Molotovin cocktail käy hätätapauksessa) kohti bensiinillä
kastelluissa vaatteissa odottavia maalitaulu-piruparkoja. Osuma sytyttää
tuleen maalitaulun, onnistunut väistö taas takana odottavan kirkon. Kaikki
siis voittavat!

Mehujääkiekko: Tavallinen yönmusta kumilätkä korvataan sopivasta mehusta
tehdyllä pikku sylinterillä, muuten peli vastaa täysin normaalia jääkiekkoa.
Tämän muunnelman pelaaminen lopetettiin, kun joku taukki teki kiekon
ananasmehusta ja sai porukalleen syytökset kaukalossa kuseskelusta.

Kaljakoripallo: Tavoitteena heittää juuri tyhjäksi juodun kaljapullon korkki
roskakoriin haluamaltaan etäisyydeltä. Pisteitä saa onnistuneesta
suorituksesta "matka (cm) * humaltila (promillet)" -kaavan perusteella.
Lemmenpesäpallo: Tahko Pihkalan alkuperäinen idea, jota sittemmin muutettiin
sotaisampaan suuntaan. Typerien mailalla huitomisten sijaan tässä pelissä
pariskunta lähtee kotipesästä, heittää kännykkänsä niin pitkälle kuin pippuri
kasvaa ja yrittää sitten kiertää mahdollisimman monta lemmenpesää ennen kuin
ulkovuorossa oleva joukkue palauttaa pirisevät puhelimet omistajilleen ja
omistajat maan pinnalle.
Leikkauspöytätennis: Lääkärien suosikki, jossa mailoina käytetään potilaan
raajoja. Vatsaan ommellaan verkko, jonka yli pallo on normaalin pingiksen
tapaan saatava lyötyä. Nelinpelikin sujuu kuin tanssi, tosin puolia on syytä
vaihtaa erien välillä - jalat kun ovat pidemmät, mutta kädet ketterämmät.

-------------------------------------------------------

http://tumppuvontumppu.blogspot.com löytyy lisää regenfodderia.