Näiden vaiheiden jälkeen tuetaan maalista täysi boolimalja vastavalmistuneen
polttoainesäiliöpallon päälle ja teipataan nyt sekin perkele sitten yhdeksi
tukevasti möntiksi kiinni siihen polttoainesäiliöpallon, kun sitä
ilmastointiteippiä kerran niin tolkuttomasti vielä jäi. Nyt rakennelman
pitäisikin olla mukavasti tasapainossa - ja mikäli ei ole, niin teipatkaapa
koko rotisko uudestaan ja tällä kertaa paremmin, Te raajattomat,
keilahousuiset rattoshakaalit.

Nyt päästäänkin varsinaisiin lopputoimiin, eli tulipesän virittelyyn. Ensin
rakennellaan aiemmin mainituista polttopuista sievä keko ritilän alle
jätettyyn tulipesään. Mikäli, kuten arvata saattaa, ne polttopuut pääsivät
unohtumaan, niin hätä ei ole vielä tämänkään näköinen. Soimaaka toki itseänne,
jos näin kävi, mutta älkää - te aikaan katoavat, piinatut sielut - suinkaan
pettäkö minua tänä vaikeana hetkenä ja antako periksi näin vähällä. Pienellä
yrittämällä lähistöltä varmaankin löytyy jokunen joutilas puutarhatuoli, jonka
saa helposti ripein ottein pirstottua täysin kelvollisiksi polttopuiksi.

Rakennelmaan muodostuneessa tulipesässä pitäisi olla näiden vaiheiden jälkeen
roisi läjä polttopuita ja ainoastaan varsinaiset sytykkeet enää puuttuvat.
Ohjeen alkupuolella mainitut samalehdet tulevat tässä yhteydessä tarpeeseen ja
niistä voikin repiä mitä mainioimpia sytykkeitä puiden sekaan. Nyt kun koko
paketti on onnellisesti kasassa, voittekin levollisin mielin tuikata
sytyttimellä tai tulitikulla sytykkeet tuleen ja vetäytyä seurueinenne
etäämmälle seuraamaan tilanteen kehittymistä.

Kepeitä syysiltoja!