Download Game! Currently 103 players and visitors. Last logged in:AloyshaEjectedCoregaFarliss

Library: Corton askartelukoulu: hauska fysikaalinen temppu

Books

Author: corto
Date:Aug 15 2010

Heipä hei! Tällä kertaa ajattelin kertoa Teille kerrassaan verrattomasta
tempusta, jonka opin jo vuosia sitten Kainuun juurevilla laulumailla
riehakasta nuoruutta viettäessäni. Temppu vaatii hiukan alkuvalmisteluja,
mutta on taatusti vaivansa arvoinen tunnelmannostattaja, jolla Te voitte niin
halutessanne vaikkapa piiskata jo puoliltaöin atmosfääriltään lässähtäneen
illanviettonne uuteen ja aikaisempaa viljalti komeampaan nosteeseen.

Omasta kokemuksestani olen vakuuttunut, että temppu kannattaa tehdä
kursailematta ulkona, vaikka silloin vuodenajasta sekä säästä riippuen
saattaakin toki olla tarpeen panostaa hieman enemmän asianmukaiseen
pukeutumiseen. Temppu sinänsä ei epäilemättä ole visuaaliselta
vaikuttavuudeltaan lainkaan vähäisempi sisätiloissa suoritettunakaan.

Vaan jaaritellaanpa vasta tuonnempana ja käydään nyt siis suoraan käsiksi itse
aiheeseen!

Hauskaan fysikaaliseen temppuun edellytetään seuraavat, epäilemättä jo
valmiiksikin hyvinvarustellusta autotallista löytyvät tarvikkeet:

 * Noin 50kpl tavallisia rakennustiiliä tai vaihtoehtoisesti suunnilleen 10
Leca-harkkoa
 
 * Pari sanomalehteä (Yhdellä tuhdimmanpuoleisella Hesarilla epäilemättä
pärjää vallan mainiosti.)

 *  Noin 1m² kokoinen rosteriritilä, vankka raudoitusmattopala tai
vastaavankaltainen valmiste
 
 * Ainakin 10 rullaa jämäkkää ilmastointiteippiä

 * Suuri ja tukeva lasinen boolimalja 

 * Kasa vanhoja c- tai videokasetteja (En ole lopultakaan varma, tarvittiinko
niitä varsinaisesti mihinkään juuri tässä nimenomaisessa tempussa, mutta
hataran muistikuvani mukaan niistä saatiin tähänkin jonkinlaista lisäpontta.)

 * Vähintään 5 litraa maalia (Vanhat talomaalin jäänteet, reipasotteisesti
tinnerillä ohennetut öljyvärit tai muut vastaavat soveltunevat temppuun mitä
mainioimmin. Värin voi jokainen valita vapaasti vallitsevan mielialan ja
tarjolla olevien valikoiman puitteissa. Leikkisät, vaaleanheleät pastellisävyt
tuntuvat kuitenkin sopivan oivallisesti pimeneviä syysiltoja kepeyttämään, kun
taas paletin tummemman syrjän sävyillä saa hauskasti korostettua vallitsevaa
valööria - varjojen jykeviä nyansseja sekä kiintoisasti korostettua
kesäauringon yhä paahtaessa ympäristöön muodostuvia oikukkaita kontrasteja.
Mikäli väriä valitessa sormi livahtaa suuhun, kannattaa pyytää apua Teidän
suhteenne sisustavammalta osapuolelta tai muulta tuttavalta, jolla on silmää
hienopiirteiselle estetiikalle. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, ettei kyse ole
juuri keittiön verhojen valintaa kummemmasta ponnistuksesta ja että kenenkään
feng shui ei ole vielä mennyt sijoitaan, vaikka rohkeisiinkin värivalintoihin
on tämän tempun tiimoilta toisinaan ajauduttu.)

 * Reipas sylys kuivia polttopuita.
 
 * 10 litraa butaania (Käyttämättömät retkikeittimen säiliöt käyvät hyvin - 
propaanikin kelvannee. Itse asiassa - mikäli saatavilla on molempia, niin
tulkoot käytetyiksi kaikin mokomin. Alkaaneista, saati kemiasta ylipäänsä,
suurempia ymmärtämättä arvioisin, että varmaankin koko liuta muitakin
hiilivetyjä soveltuu tähän temppuun vallan mainiosti. Varmuuden vuoksi
kannattaa ehkä varata runsas annos kaikkia saatavilla olevia. Jokainen liian
pisteliäänhajuiseksi todettu hiuslakkajäänne on nyt kullanarvoinen - sekaan
vaan joka purkki. Kaasuhitsauslaitteen kaasu- ja happipullojen käyttö tässä
yhteydessä lienee kuitenkin jo liiallisuutta. Annosmäärät ovat tässä ohjeessa
lähinnä suuntaa antavia - lievä tai täysin posketon määrien ylittäminen on
epäilemättä täysin OK. Karkeana nyrkkisääntönä sanoisin kuitenkin, että enempi
on aina parempi tässäkin asiassa.)
 
 * Tupakansytytin, tulitikkuja tai jokin muu vastaavankaltainen, sytyttämiseen
sovelias pyrotekninen valmiste.
 
No niin, isin pikku kerma-hessut, käydäänpä toimeen! Tempun valmisteluprosessin
 alkuvaiheet etenevät kutakuinkin täsmällisen yhteneväisesti naapurin isännän
pihagrillin rakennustalkoiden kanssa. Kerrataan tässä silti sen pääpiirteet
lyhyesti.

Ensin ladotaan tiilistä tai Leca-harkoista sievä, yhdeltä kyljeltään avoin
tornimuodostelma ja tämän jälkeen sijoitetaan metalliritilä noin reilun puolen
metrin korkeuteen tiilirivien väliin poikittain. Rakennelman valmistumisen
jälkeen kiedotaan butaanisäiliöt tai muut vastaavat runsaalla
ilmastointiteipillä mojovaksi palloksi ja nostetaan se pönöttämään terhakkaana
rosteriritilän päälle.

Seuraavaksi revitään c-kaseteista kuoret irti ja levitetään kuorten sisästä
paljastuneen nauhat vapaamuotoiseksi vyyhdeksi boolimaljaan. Kaadetaanpa vielä
ne maalijäänteetkin sinne boolimaljaan. Nyt päästäänkin prosessin kaikkein
jännittävimpää vaiheeseen! No, hieman saatoin liioitella tuossa edellä, sillä
jännin vaihe seuraa kyllä vasta tuonnempana, mutta ei nyt takerruta tähän
yksityiskohtaan sen pidempään vaan jatketaan täydellä höyryllä eteenpäin,
kuten 70-luvun pienellä budjetilla tehdyssä belgialaisessa seikkailuelokuvassa
konsanaan! 

Näiden vaiheiden jälkeen tuetaan maalista täysi boolimalja vastavalmistuneen
polttoainesäiliöpallon päälle ja teipataan nyt sekin perkele sitten yhdeksi
tukevasti möntiksi kiinni siihen polttoainesäiliöpallon, kun sitä
ilmastointiteippiä kerran niin tolkuttomasti vielä jäi. Nyt rakennelman
pitäisikin olla mukavasti tasapainossa - ja mikäli ei ole, niin teipatkaapa
koko rotisko uudestaan ja tällä kertaa paremmin, Te raajattomat,
keilahousuiset rattoshakaalit.

Nyt päästäänkin varsinaisiin lopputoimiin, eli tulipesän virittelyyn. Ensin
rakennellaan aiemmin mainituista polttopuista sievä keko ritilän alle
jätettyyn tulipesään. Mikäli, kuten arvata saattaa, ne polttopuut pääsivät
unohtumaan, niin hätä ei ole vielä tämänkään näköinen. Soimaaka toki itseänne,
jos näin kävi, mutta älkää - te aikaan katoavat, piinatut sielut - suinkaan
pettäkö minua tänä vaikeana hetkenä ja antako periksi näin vähällä. Pienellä
yrittämällä lähistöltä varmaankin löytyy jokunen joutilas puutarhatuoli, jonka
saa helposti ripein ottein pirstottua täysin kelvollisiksi polttopuiksi. 

Rakennelmaan muodostuneessa tulipesässä pitäisi olla näiden vaiheiden jälkeen
roisi läjä polttopuita ja ainoastaan varsinaiset sytykkeet enää puuttuvat.
Ohjeen alkupuolella mainitut samalehdet tulevat tässä yhteydessä tarpeeseen ja
niistä voikin repiä mitä mainioimpia sytykkeitä puiden sekaan. Nyt kun koko
paketti on onnellisesti kasassa, voittekin levollisin mielin tuikata
sytyttimellä tai tulitikulla sytykkeet tuleen ja vetäytyä seurueinenne
etäämmälle seuraamaan tilanteen kehittymistä.

Kepeitä syysiltoja!


Books