Download Game! Currently 110 players and visitors. Last logged in:WayffMalcomBazilMoonglaze

Library: Darol, Kizarwexius ja eritrealainen kummitussetä

Books

Author: darol
Date:Mar 20 2005

Jos me olisimme Kizarwexiuksen kanssa oivaltaneet mikä käärmeiden 
merkitys sivilisaatiolle on, emme olisi varmaankaan olisi 
tehneet niistä lassoja ja ripustaneet pitkin Kizarwexiuksen 
linnoituksen seiniä. On myös osittain meidän syytämme että 
tietyt lajit ovat kuolleen sukupuuttoon, joista mainittakoon
Dodo-lintu ja dinosaurukset. Kun nyt kerran muutenkin mainitaan 
kohtalaisen tarinaan liittymättömiä asioita, niin on kai 
myös todettava, että toi lyhyt johdanto ei liity tähän 
tarinaan mitenkään. Eikä siis myöskään tämä kommentti. Mutta 
tästä eteenpäin on kaikki oleellista, joten sulkekaa kotiteatterinne
kaikki äänet, jotta kuulette paremmin mudia. 

Pidemmän alkoholinjuonnin jälkeen olimme käpertyneet 
makuupusseihimme nukkumaan ja katsomaan mitä huominen toisi 
tullessaan. Meidän oli tarkoitus kerätä mustaviinimarjat pois 
Kizarwexiuksen puutarhasta, jos vain aikaa riittäisi. Enkä 
voisi muutenkaan lähteä ryypiskelyn jälkeen autoilemaan enää kotia, 
koska en omista autoa.

Ovelta kuului koputus. Kuka saakutin hihhuli siellä voisi olla, kun 
kello oli neljä aamuyöllä. Huusin kärttyisenä Kizarwexiukselle: "Mene 
avaamaan, tää on sun huvilas.". Kizarwexius pomppasi pystyyn kuin 
Hessu Hopo ja ryntäsi kohti ovea. Katsoin rähmäisin silmin kuka hitto 
ovella olisi, Kun Kizarwexius sai uksen auki puolitokkuraisessa tilassaan.

Kizarwexius lönkötti paikalle, mutta koitin kovasti teeskennellä 
nukkuvaa, mutta se ei tuntunut auttavan. Lyhyt, laiha mustaihonen 
eteerinen mies tuijotti minua. Niin kuin tässä ei olisi muutenkin 
nähnyt jo painajaisia. Kizarwexius selitti asiasta tohkeissaan: 
"Tämä on eritrealainen kummitussetä! Hän tietää kaiken!". Kai hän
tarkoitti kummisetää, mutta tässä oli vitsit nyt vähissä. Ajattelin 
varmistaa asian ja kysyä kumpaako hän tässä tarkoitti. Kävi ilmi 
että kyseessä tosiaan oli kummitussetä. Auta armias. Ihan niin 
kuin tässä ois tarvittu mitään  erikoisia kummajaisia, kun 
Kizarwexiuksessa oli jo ihan tarpeeksi sietokyvylle. Koitimme 
Kizarwexiuksen kanssa nukkua, mutta eritrealainen kummitussetä 
vaan kalisteli kahleitaan läpi yön, eikä suostunut lopettamaan, 
koska se oli kuulemma mitä aaveet tekivät. Mistä hitosta Kizarwexius 
tunsi edes moisen hepun, kun ei kuitenkaan ollut koskaan käynyt 
Eritreassa. Koitin vetää makuupussin korviini ja koittaa nukkua, 
vaikkei siitä tuntunut tulevan mitään.

Aamulla heräsin ja katsoin Kizarwexiuksen kaappeja, jos siellä 
olisi jotain millä saisi aamun käytiin. Kaapissa sentään oli 
Oboy-kaakaota, joten pistin lasin maitoa mikroaaltouuniin ja 
laitoin hyrräämään. Kummitussetä möykkäsi jotain, että ei 
saisi mikroa olla päällä, kun se halus nukkua. Helvetti aave 
möykkää koko yön ja sitten ei saisi aamulla muka edes lämmittää 
kaakaota. Sanoin Kizarwexiukselle, että saisi kummitussedän 
aisoihin tai minulla menisi hermo. Kizarwexius kertoi
minulle, että kummitussetä on omituinen persoona, joka lähtee 
pois vain jos vastaa johonkin kysymykseen väärin, mitä se ei 
tarun mukaan koskaan tee. Kummitussetää ei kuulemma voisi edes 
häätää pois. No, ei sitten keitetty kaakaota. 

Aamupöhnässä koitin yrittää pysyä hereillä, mutta nukahdin 
pöydän ääreen. Kun heräsin niin Kizarwexius ja eritrealainen 
kummitussetä olivat puhuneet ummet ja lammet jostain todella 
tyhjänpäiväisistä asioista. Toivoin vain että Kizarwexius olisi 
saanut edes kysyttyä jotain mihin kummitussetä ei osaisi vastata, 
jotta ukosta päästäisiin eroon.

Oli kaunis auringonpaiste, joten menimme keräämään mustaviinimarjoja 
pois pensaista. Kummitussetä vain möllötti, eikä edes auttanut 
keräämään. Päätimme ottaa pienen kisan, että kummanko ämpäri olisi 
ensiksi täynnä. Molemmat huhkimme oikein urakalla ja juoksimme pensaasta 
pensaaseen. Kizarwexius huusi välissä kysellyt, että mitä luulen että 
kumpiko meistä voittaa. "Kizarwexius.", sanoi eritrealainen kummitussetä.
Siinä oli mahdollisuutemme. Huusin Kizarwexiukselle, että lopettaa 
keräämisen ja antaa minun kerätä sangon täyteen, niin kummitussetä on 
vastannut väärin ja lähtee pois. Kizarwexius jatkoi juoksemista ja 
huusi takaisin "Älä yritäkään, minä haluan voittaa!". Kizarwexiuksella 
oli joku riemuidiootin ilme kasvoilla ja kasvanut voitontahto. Käskin 
vielä Kizarwexiusta lopettamaan keräämisen, mutta koska hän ei 
sitä suostunut tekemään, oli minun pakko yritettävä kahta kamalammin 
kerätä marjoja. Lopussa tulos oli selvä ja voittaja oli Kizarwexius. 
Kurtistin otsaani ja tympääntyneenä marssin takaisin sisätiloihin. 
Johtotähti Kizarwexius seurasi ja viimeisenä Volgan lautturi-askelein 
laahaava Afrikan aavevahvistus.

Telkkarista sentään tuli mestaruusliigan jalkapalloa, joten menin 
katsomaan matsia. Kizarwexius etsi jääkaapilta marjakisan voitto-olutta 
ja pyysin häntä tuomaan yhden minullekin helpottamaan kummitussedästä 
johtuvaa päänsärkyä. Mutta seurasin telkusta futista ja sitä tuskin 
ei pystyisi tunaroimaan edes eritrealainen kummitussetä. Juventus pelasi 
Barcelonaa vastaan. Ensimmäiset 30 minuuttia oli jo matsista pelattu, 
joten aivan alkuun en kerennyt. Kizarwexius arveli, että Barcelona
on tällä kaudella ollut vahvempi ja kysyi sitten minulta kumpiko minun 
mielestäni voittaa. "Juventus", vastasi kummitussetä. Ukko sen kuin 
möllötti eikä hävinnyt mihkään. Eli Juventus voittaisi. Pistimme töllön 
kiinni ja minulla alkoi mennä jo hermo kummitussetään. Yritin lyödä 
setää, mutta käteni meni eteerisestä kalvosta läpi aivan kuin olisi 
lyönyt ilmaa. Kädessäni oli kihelmöivä tunne, aivan kuin siihen olisi 
tarrautunut hämähäkinseitin säie. Eritrealainen kummitussetä oli
ilmeisesti vain ruumiiton ilmestymä.

Nyt yritin toden teolla koittaa keksiä itse kysymyksiä, mihin 
eritrealainen kummitussetä ei voinut tietää vastausta. Hain 
Kizarwexiuksen valokuva-albumin, jossa oli kuvia niin meidän 
seikkailuistamme, kuin monista muistakin. Näytin kummitussedälle 
valokuvia ja kyselin kysymyksiä. Ikävä kyllä kummitussetä tiesi
kaiken. Hän jopa tiesi että Stonehenge on jalkapallostadioni, 
joka oli jo aika vaikea kysymys (Katso Darol, Kizarwexius ja Aikakone, osa 3).
Minä luovutin, kysyin viimeiseksi ottaako kummitussetä kaljan. Ja 
ottihan se, aivan kuten vastasikin. Joimme kolmestaan olutta ja 
pistin töllönkin takaisin päälle. Siellä tuli jotain Kauniita & 
Rohkeita ja sain idean. Käskin kummitussetää luettemaan kaikki 
parisuhteet, joita koko sarjassa on ollut, koska sitä se ei voisi 
tietää. Aavistin väärin, sillä siitä alkoi uskomaton kälätys. 
Puhesorinaa jatkui useita minuutteja, joten nostin takapuolen 
penkistä ja menin parvekkeelle hetkeksi hengittämään raitista ilmaa ja
hoitamaan päänsärkyä. Tullessani takaisin kummitussetä oli lopettanut, 
mutta Kizarwexius oli höyrähtänyt Kauniisiin ja Rohkeisiin ja selitti 
samoja asioita, mitä kummitussetä oli muutama minuutti sitten selittänyt. 
Menin takaisin parvekkeelle hoitamaan päätäni ja otin toisen/useamman 
oluen mukaan. Kizarwexius seurasi parvekkeelle ja setä jäi 
möllöttämään Amberii telkkarista. 

Istuimme hetken parvekkeella siemaillen olutta, kunnes näin outoja 
hahmoja liikuskelevan vuorta ylöspäin. "Ketä nuo on", kysyin 
Kizarwexiukselta. "Ne on niitä salaseurojen järjestyneitä joukkioita 
jotka aina viikottain yrittävät viedä minun sormuksen ja 
metsänkaatokirveeni, jotka sain lahjaksi tädiltäni Tiia-Matilta. En 
ymmärrä mitä niissä on niin erikoista. Se oli kyllä hilpeä näky. 
Kaikki oli pukeutunut kuin halloweenina kiertävät tenavat. 
Värimaailma asuistessa oli aivan henkeä salpaava. Kizarwexius selitti, 
että näin nämä joukkioiden ihmiset koittavat löytää omaa persoonaansa 
ja erottua joukosta. He myös uskovat saavansa voimia näistä heidän 
omaa identiteettiä heijastavista rytkyistä, sillä heillä puuttuu 
muunlainen katu-uskottavuus ja itsearvostus.

Kysyin miten Kizarwexius puolustautuu näitä varkaita vastaan ja 
hänellä oli monia keinoja. Yksi kiinnostavimmista keinoista oli 
heittää heitä ikkunasta kookospähkinöillä ja salvata ovi. Koska 
olin tällä kertaa vieraana, niin Kizarwexius päätti olla 
välittämättä vierailijoista, koska ovi oli lukossa sekä vahva 
ja näin ollen vaikeasti murrettavissa.

Jatkoimme television katselua ja sieltä tuli Sarasvuon juontama 
Diili-ohjelma. Ei se ollut kovinkaan hyvää ajanvietettä. Juhana 
Helmenkalastaja oli edelliskerralla pudonnut pois ohjelmasta. 
Rupesimme keskustelemaan, miten hassua oli ottaa tuollainen nimi 
ja kerroin nettisivustosta, jossa voi tutkia mikä olisi oma 
Juhana-nimi. Minä sain Juhana-nimekseni Joonatan Laskunpudottaja, 
mutta Kizarwexiuksen wlani ei ollut toiminut hetkeen, joten
hän ei voinut tarkistaa. Kuitenkin kummitussetähän sen varmasti 
tietäisi, joten Kizarwexius päätti kysyä siltä: "Buffy Vampyyrintappaja!", 
sanoi setä. Aika hieno Juhana-nimi Kizarwexiuksella. Eritrealaisen
kummitussedän Juhana-nimi oli Jalmari Varagooglettaja.

Aivan yllättäen kuului hyökkäyshuuto. Kirjavaan pukeutunut 
yhdeksän miehen ääriryhmä oli asettunut kolmeen jonoon kilpineen 
ja purppuravivahteisin lapasin. "Ne on tiirikoinut oven", 
totesin ja siirryin sohvan taakse taisteluasetelmiin. Ryhmäläiset 
tunnistivat Kizarwexiuksen heti ja minut myös ja toisaalta miksi 
ei sillä mehän olemme jo telkkaristakin tuttuja. Katselimme
heitä hetken ja mietimme olemmeko nähneet heitä missään ennen. 
Ääriryhmäläiset olivat vaivaantuneen näköisiä, kun emme heitä 
osanneet tunnistaa. Varmasti he olisivat mieleen jääneet, 
jos he olisivat vastaan tulleet. Eräälläkin henkilöllä oli musta 
silmä ja taskusta sojotti maihinnousukortit. Jonon edessä 
jonkin sortin kenraali huusi ohjeita takana oleville ja osa 
heistä huusi takaisin eteen ja he puhuivat paljon myös kiveksistä. 
Kizarwexius selitti ääriryhmän johtajalle olevansa pahoillaan, 
ettei heitä tällä kertaa tunnista, koska näitä erilaisia 
ääriryhmiä kiipeää vuorelle joka viikko. Eräs mies laittoi
iskuntorjuntahansikkaan käteensä jo ennakoiden tulevaa 
taistelua ja kysyi merkitsevän uhmakkaasti: "Ettekö muka 
tunnista meitä?"

"Nelosen Sillä Silmällä-ohjelman homopoppoo", mutisi eritrealainen 
kummitussetä. Kuin sillä samalla hetkellä oli eritrealainen 
kummitussetä haihtunut savuna ilmaan. Vesihöyry täytti huonetta ja 
vähitellen höyry nousi ylöspäin täyttäen koko taivaan niin, että se 
näytti aivan kuin savulta. "No nyt siitä päästiin", hihkuin onnesta. 
Tätä täytyi juhlia ja luonnollisesti olimme ääriryhmälle suuressa
kiitollisuudenvelassa. "Minulla on shampanjaa ja vaahtokarkkeja 
juhlia varten..", sanoi Kizarwexius, mutta ennen kuin Kizarwexius 
kerkesi lauseen sanoa loppuun täytti huoneen massiivinen pölypilvi 
ja ääriryhmäläiset juoksivat mäkeä alaspäin kuin olisi ollut Hermunen 
kannoilla.

Jäimme siis Kizarwexiuksen kanssa kahdestaan huvilalle ja nautimme 
siitä rauhasta mikä meillä olisi. Kun Kizarwexius alkoi tekstitv:stä 
tarkistamaan edellispäivän lottoriviä tuli mieleeni karmaiseva totuus, 
siitä mitä kaikkea eritrealainen kummitussetä olisi voinut tietää.


Books