Library: Darol, Kizarwexius ja eritrealainen kummitussetä

Jos me olisimme Kizarwexiuksen kanssa oivaltaneet mikä käärmeiden merkitys sivilisaatiolle on, emme olisi varmaankaan olisi tehneet niistä lassoja ja ripustaneet pitkin Kizarwexiuksen linnoituksen seiniä. On myös osittain meidän syytämme että tietyt lajit ovat kuolleen sukupuuttoon, joista mainittakoon Dodo-lintu ja dinosaurukset. Kun nyt kerran muutenkin mainitaan kohtalaisen tarinaan liittymättömiä asioita, niin on kai myös todettava, että toi lyhyt johdanto ei liity tähän tarinaan mitenkään. Eikä siis myöskään tämä kommentti. Mutta tästä eteenpäin on kaikki oleellista, joten sulkekaa kotiteatterinne kaikki äänet, jotta kuulette paremmin mudia. Pidemmän alkoholinjuonnin jälkeen olimme käpertyneet makuupusseihimme nukkumaan ja katsomaan mitä huominen toisi tullessaan. Meidän oli tarkoitus kerätä mustaviinimarjat pois Kizarwexiuksen puutarhasta, jos vain aikaa riittäisi. Enkä voisi muutenkaan lähteä ryypiskelyn jälkeen autoilemaan enää kotia, koska en omista autoa. Ovelta kuului koputus. Kuka saakutin hihhuli siellä voisi olla, kun kello oli neljä aamuyöllä. Huusin kärttyisenä Kizarwexiukselle: "Mene avaamaan, tää on sun huvilas.". Kizarwexius pomppasi pystyyn kuin Hessu Hopo ja ryntäsi kohti ovea. Katsoin rähmäisin silmin kuka hitto ovella olisi, Kun Kizarwexius sai uksen auki puolitokkuraisessa tilassaan. Kizarwexius lönkötti paikalle, mutta koitin kovasti teeskennellä nukkuvaa, mutta se ei tuntunut auttavan. Lyhyt, laiha mustaihonen eteerinen mies tuijotti minua. Niin kuin tässä ei olisi muutenkin nähnyt jo painajaisia. Kizarwexius selitti asiasta tohkeissaan: "Tämä on eritrealainen kummitussetä! Hän tietää kaiken!". Kai hän tarkoitti kummisetää, mutta tässä oli vitsit nyt vähissä. Ajattelin varmistaa asian ja kysyä kumpaako hän tässä tarkoitti. Kävi ilmi että kyseessä tosiaan oli kummitussetä. Auta armias. Ihan niin kuin tässä ois tarvittu mitään erikoisia kummajaisia, kun Kizarwexiuksessa oli jo ihan tarpeeksi sietokyvylle. Koitimme Kizarwexiuksen kanssa nukkua, mutta eritrealainen kummitussetä vaan kalisteli kahleitaan läpi yön, eikä suostunut lopettamaan, koska se oli kuulemma mitä aaveet tekivät. Mistä hitosta Kizarwexius tunsi edes moisen hepun, kun ei kuitenkaan ollut koskaan käynyt Eritreassa. Koitin vetää makuupussin korviini ja koittaa nukkua, vaikkei siitä tuntunut tulevan mitään. Aamulla heräsin ja katsoin Kizarwexiuksen kaappeja, jos siellä olisi jotain millä saisi aamun käytiin. Kaapissa sentään oli Oboy-kaakaota, joten pistin lasin maitoa mikroaaltouuniin ja laitoin hyrräämään. Kummitussetä möykkäsi jotain, että ei saisi mikroa olla päällä, kun se halus nukkua. Helvetti aave möykkää koko yön ja sitten ei saisi aamulla muka edes lämmittää kaakaota. Sanoin Kizarwexiukselle, että saisi kummitussedän aisoihin tai minulla menisi hermo. Kizarwexius kertoi minulle, että kummitussetä on omituinen persoona, joka lähtee pois vain jos vastaa johonkin kysymykseen väärin, mitä se ei tarun mukaan koskaan tee. Kummitussetää ei kuulemma voisi edes häätää pois. No, ei sitten keitetty kaakaota. Aamupöhnässä koitin yrittää pysyä hereillä, mutta nukahdin pöydän ääreen. Kun heräsin niin Kizarwexius ja eritrealainen kummitussetä olivat puhuneet ummet ja lammet jostain todella tyhjänpäiväisistä asioista. Toivoin vain että Kizarwexius olisi saanut edes kysyttyä jotain mihin kummitussetä ei osaisi vastata, jotta ukosta päästäisiin eroon. Oli kaunis auringonpaiste, joten menimme keräämään mustaviinimarjoja pois pensaista. Kummitussetä vain möllötti, eikä edes auttanut keräämään. Päätimme ottaa pienen kisan, että kummanko ämpäri olisi ensiksi täynnä. Molemmat huhkimme oikein urakalla ja juoksimme pensaasta pensaaseen. Kizarwexius huusi välissä kysellyt, että mitä luulen että kumpiko meistä voittaa. "Kizarwexius.", sanoi eritrealainen kummitussetä. Siinä oli mahdollisuutemme. Huusin Kizarwexiukselle, että lopettaa keräämisen ja antaa minun kerätä sangon täyteen, niin kummitussetä on vastannut väärin ja lähtee pois. Kizarwexius jatkoi juoksemista ja huusi takaisin "Älä yritäkään, minä haluan voittaa!". Kizarwexiuksella oli joku riemuidiootin ilme kasvoilla ja kasvanut voitontahto. Käskin vielä Kizarwexiusta lopettamaan keräämisen, mutta koska hän ei sitä suostunut tekemään, oli minun pakko yritettävä kahta kamalammin kerätä marjoja. Lopussa tulos oli selvä ja voittaja oli Kizarwexius. Kurtistin otsaani ja tympääntyneenä marssin takaisin sisätiloihin. Johtotähti Kizarwexius seurasi ja viimeisenä Volgan lautturi-askelein laahaava Afrikan aavevahvistus. Telkkarista sentään tuli mestaruusliigan jalkapalloa, joten menin katsomaan matsia. Kizarwexius etsi jääkaapilta marjakisan voitto-olutta ja pyysin häntä tuomaan yhden minullekin helpottamaan kummitussedästä johtuvaa päänsärkyä. Mutta seurasin telkusta futista ja sitä tuskin ei pystyisi tunaroimaan edes eritrealainen kummitussetä. Juventus pelasi Barcelonaa vastaan. Ensimmäiset 30 minuuttia oli jo matsista pelattu, joten aivan alkuun en kerennyt. Kizarwexius arveli, että Barcelona on tällä kaudella ollut vahvempi ja kysyi sitten minulta kumpiko minun mielestäni voittaa. "Juventus", vastasi kummitussetä. Ukko sen kuin möllötti eikä hävinnyt mihkään. Eli Juventus voittaisi. Pistimme töllön kiinni ja minulla alkoi mennä jo hermo kummitussetään. Yritin lyödä setää, mutta käteni meni eteerisestä kalvosta läpi aivan kuin olisi lyönyt ilmaa. Kädessäni oli kihelmöivä tunne, aivan kuin siihen olisi tarrautunut hämähäkinseitin säie. Eritrealainen kummitussetä oli ilmeisesti vain ruumiiton ilmestymä. Nyt yritin toden teolla koittaa keksiä itse kysymyksiä, mihin eritrealainen kummitussetä ei voinut tietää vastausta. Hain Kizarwexiuksen valokuva-albumin, jossa oli kuvia niin meidän seikkailuistamme, kuin monista muistakin. Näytin kummitussedälle valokuvia ja kyselin kysymyksiä. Ikävä kyllä kummitussetä tiesi kaiken. Hän jopa tiesi että Stonehenge on jalkapallostadioni, joka oli jo aika vaikea kysymys (Katso Darol, Kizarwexius ja Aikakone, osa 3). Minä luovutin, kysyin viimeiseksi ottaako kummitussetä kaljan. Ja ottihan se, aivan kuten vastasikin. Joimme kolmestaan olutta ja pistin töllönkin takaisin päälle. Siellä tuli jotain Kauniita & Rohkeita ja sain idean. Käskin kummitussetää luettemaan kaikki parisuhteet, joita koko sarjassa on ollut, koska sitä se ei voisi tietää. Aavistin väärin, sillä siitä alkoi uskomaton kälätys. Puhesorinaa jatkui useita minuutteja, joten nostin takapuolen penkistä ja menin parvekkeelle hetkeksi hengittämään raitista ilmaa ja hoitamaan päänsärkyä. Tullessani takaisin kummitussetä oli lopettanut, mutta Kizarwexius oli höyrähtänyt Kauniisiin ja Rohkeisiin ja selitti samoja asioita, mitä kummitussetä oli muutama minuutti sitten selittänyt. Menin takaisin parvekkeelle hoitamaan päätäni ja otin toisen/useamman oluen mukaan. Kizarwexius seurasi parvekkeelle ja setä jäi möllöttämään Amberii telkkarista. Istuimme hetken parvekkeella siemaillen olutta, kunnes näin outoja hahmoja liikuskelevan vuorta ylöspäin. "Ketä nuo on", kysyin Kizarwexiukselta. "Ne on niitä salaseurojen järjestyneitä joukkioita jotka aina viikottain yrittävät viedä minun sormuksen ja metsänkaatokirveeni, jotka sain lahjaksi tädiltäni Tiia-Matilta. En ymmärrä mitä niissä on niin erikoista. Se oli kyllä hilpeä näky. Kaikki oli pukeutunut kuin halloweenina kiertävät tenavat. Värimaailma asuistessa oli aivan henkeä salpaava. Kizarwexius selitti, että näin nämä joukkioiden ihmiset koittavat löytää omaa persoonaansa ja erottua joukosta. He myös uskovat saavansa voimia näistä heidän omaa identiteettiä heijastavista rytkyistä, sillä heillä puuttuu muunlainen katu-uskottavuus ja itsearvostus. Kysyin miten Kizarwexius puolustautuu näitä varkaita vastaan ja hänellä oli monia keinoja. Yksi kiinnostavimmista keinoista oli heittää heitä ikkunasta kookospähkinöillä ja salvata ovi. Koska olin tällä kertaa vieraana, niin Kizarwexius päätti olla välittämättä vierailijoista, koska ovi oli lukossa sekä vahva ja näin ollen vaikeasti murrettavissa. Jatkoimme television katselua ja sieltä tuli Sarasvuon juontama Diili-ohjelma. Ei se ollut kovinkaan hyvää ajanvietettä. Juhana Helmenkalastaja oli edelliskerralla pudonnut pois ohjelmasta. Rupesimme keskustelemaan, miten hassua oli ottaa tuollainen nimi ja kerroin nettisivustosta, jossa voi tutkia mikä olisi oma Juhana-nimi. Minä sain Juhana-nimekseni Joonatan Laskunpudottaja, mutta Kizarwexiuksen wlani ei ollut toiminut hetkeen, joten hän ei voinut tarkistaa. Kuitenkin kummitussetähän sen varmasti tietäisi, joten Kizarwexius päätti kysyä siltä: "Buffy Vampyyrintappaja!", sanoi setä. Aika hieno Juhana-nimi Kizarwexiuksella. Eritrealaisen kummitussedän Juhana-nimi oli Jalmari Varagooglettaja. Aivan yllättäen kuului hyökkäyshuuto. Kirjavaan pukeutunut yhdeksän miehen ääriryhmä oli asettunut kolmeen jonoon kilpineen ja purppuravivahteisin lapasin. "Ne on tiirikoinut oven", totesin ja siirryin sohvan taakse taisteluasetelmiin. Ryhmäläiset tunnistivat Kizarwexiuksen heti ja minut myös ja toisaalta miksi ei sillä mehän olemme jo telkkaristakin tuttuja. Katselimme heitä hetken ja mietimme olemmeko nähneet heitä missään ennen. Ääriryhmäläiset olivat vaivaantuneen näköisiä, kun emme heitä osanneet tunnistaa. Varmasti he olisivat mieleen jääneet, jos he olisivat vastaan tulleet. Eräälläkin henkilöllä oli musta silmä ja taskusta sojotti maihinnousukortit. Jonon edessä jonkin sortin kenraali huusi ohjeita takana oleville ja osa heistä huusi takaisin eteen ja he puhuivat paljon myös kiveksistä. Kizarwexius selitti ääriryhmän johtajalle olevansa pahoillaan, ettei heitä tällä kertaa tunnista, koska näitä erilaisia ääriryhmiä kiipeää vuorelle joka viikko. Eräs mies laittoi iskuntorjuntahansikkaan käteensä jo ennakoiden tulevaa taistelua ja kysyi merkitsevän uhmakkaasti: "Ettekö muka tunnista meitä?" "Nelosen Sillä Silmällä-ohjelman homopoppoo", mutisi eritrealainen kummitussetä. Kuin sillä samalla hetkellä oli eritrealainen kummitussetä haihtunut savuna ilmaan. Vesihöyry täytti huonetta ja vähitellen höyry nousi ylöspäin täyttäen koko taivaan niin, että se näytti aivan kuin savulta. "No nyt siitä päästiin", hihkuin onnesta. Tätä täytyi juhlia ja luonnollisesti olimme ääriryhmälle suuressa kiitollisuudenvelassa. "Minulla on shampanjaa ja vaahtokarkkeja juhlia varten..", sanoi Kizarwexius, mutta ennen kuin Kizarwexius kerkesi lauseen sanoa loppuun täytti huoneen massiivinen pölypilvi ja ääriryhmäläiset juoksivat mäkeä alaspäin kuin olisi ollut Hermunen kannoilla. Jäimme siis Kizarwexiuksen kanssa kahdestaan huvilalle ja nautimme siitä rauhasta mikä meillä olisi. Kun Kizarwexius alkoi tekstitv:stä tarkistamaan edellispäivän lottoriviä tuli mieleeni karmaiseva totuus, siitä mitä kaikkea eritrealainen kummitussetä olisi voinut tietää.

Login to BatWeb

Forgot your password?

Library: Darol, Kizarwexius ja eritrealainen kummitussetä