On ikkunassa karamelliverhot ja seinätapetissa hämähäkkimies.
Sä kavereilles joka aamu kerrot, sua kyttää joka ilta outo mies.
Ja tuo mies ei oota näkevänsä paljasta pintaa tai hiusten helinää.
Hän vain tahtoo nähdä ystävänsä joka koskaan ei voi häntä käsittää.

On hämähäkkimies sun ikkunassas, mut ei se sulle mitään pahaa tee.
Hän toivoo joka ilta nostavansa mustan harson nuorille kasvoilleen.
Ja tyttö katsoo ulos ikkunasta naurahtaen mielensä oikulle.
Tuuli karkaa sisään ikkunasta vieden karamelliverhot selälleen.

On hämähäkkimiehii olemassa, on olemassa arkoja sydämii.
Kauniit tytöt katsoo ikkunasta kun tyhjät pullot saapuu satamiin.
Ja joka kerta kun pullot juodaan tyhjiin, niin syntyy uusi hämähäkkimies.

Ja linkkuveitset piirtää puiden kylkiin: täällä on jälleen hämähäkkimies.