Näitä unia taas. Suomi oli voittanut Ruotsin yleisurheilumaaottelussa joten
Ruotsilla oli revanssin paikka Ranskan pääkaupungissa Kuopiossa pidettävissä
megaurheilukisoissa: Yleisurheilun ja jalkapallon yhdistetyissä
euroopanmestaruuskilpailuissa. Pisteitä niissä oli tosin melko naftisti jaossa
koska yleisurheilupuolella ei ollut muita lajeja kuin moukarinheitto eikä
jalkapallossakaan ollut kuin yksi ottelu, Ruotsi-Englanti. Moukarinheitossa ei
pelkkä heiton pituus ratkaissut, siinä jaettiin myös tyylipisteitä joita sai
mikäli onnistui pyörimään niin hyrränä että nousi ilmaan. Eihän ne hurrit
siinä pärjänny yhtään joten niiden toiveet suuntautukin enemmän futispuolelle.
Eikä turhaan, heillä nimittäin oli maailman paras futari, maaginen
keskushyökkääjä Lennart Johansson joka pelasi molarin hanskat käsissään.
Ainoassa ottelussa hän laukoikin Ruotsille seitsemän maalia joiden ansiosta
Englanti voitti 5-0 (älä kysy). Euroopanmestaruus tuomittiin kuitenkin
Ruotsille sillä he laukoivat kaikki maalit. Pelin ratkettua kentälle ajoi
hopeisella Mersulla joku pikkutyttö joka löi Lennartille kaikki mahdolliset
pokaalit kouraan ja kaasutteli sitten meikä kyydissä Rautalammille. Yö
vietettiin parin kaverin kanssa varapresidentti Tom Cheneyn rivitaloasunnossa
paikallisessa Papitsun ghetossa. Aamulla oli hirveä kiire takaisin Kuopioon
seuraamaan toista kisapäivää. Molemmat lajit oli käyty jo ekana päivänä mutta
pitihin kisojen silti monipäiväiset olla. Autolla olisi tullut hirmuinen kiire
mutta ukki ehätti hätiin ja totesi että meidän poika ei lähe autolla Kuopioon
asti (70 km), vaan me mennään lentokoneella. Lähin lentokenttä oli
Jyväskylässä (100+ km Rautalammilta) ja koska seuraava lento lähtisi vasta
huomenna, meillä olikin sitten päivä enemmän aikaa nukkua. Menin nukkumaan
mukavan lämpöiseen ja kotoisen tuntuiseen puolijoukkuetelttaan ja sitten
heräsin oikeasti. Kivaa oli.