joku vanha kaivatnto lie ollutkin täälä. näytti hyvälle. olkoon tovin
uniikki vittu satutin selkäni pilkku ja yhdys sana hei teitä
viedään näitä kirjoituksellisia harhahoppeja sinne minne ne
ovat tulessa, ja sää(s)tämättä sitä enerigaa jonka suppampi
suhtellisuusteoria määrää. tulkaa mukaan ja ottakaa tukasta
kiini, sillä taas mennään ja lento on kevyttä, melkin kuin uni
tai huvitelma ja kaiken se kestää. tahdotko sinä, vielä ja lisää

uniikki, kopio

on sama ja siitä lähtien
minä muistankin että minulle muuan
lakimiehksi halunnut herranen sanoi
halunneensa lakimiehiksi, mutta päätyi
esimiehkseni.

niin, aukotritetti siten. liehui lettini
kuin joku synonyymi film noir ja porvoo
kutsu ja kaurimäki ei valintani oli työpäivä ja
palkaton vapaa ei ollut osani ja silit olen nyt
siinä mihin silläkin reissulla olisin päätynyt
vain vuosia katosi ja kymmenin, no hukkui tai hävisi,
mitä muut elivät. minusta jäi tämä. yksittäinen blogi ja
ja maalari upposi porvoossa, vuosi ja aika pysähtyi toviksi
iltana ennen juhannusta, nykyajan ja ilta lehdissä viipyy
vaahteran, en perhosta pyydä en eetteriin nuku enää en
melkein kaikki palaa mutta mikään
ei ole entisellään
tule takaisin
menkää ja luulkaa, sillä katso ja sinä et vaan luet
et katso vaan luulet että merkkien jono jota luet on
eksperimenttiä ja kokellista. voihan se ja onhan sitä:
ja otsa rypyssä minä kitson ja joukokleskinen taas
lentää. miä en ole kosaan nauttinut lopputilistä.
enkä miä oikein pidä itestänikään mutta jos jouko
lentää on heinäkuu. minul on jääneet taas lääkeet
koteloon. on näet, silmät näiden sormien takan niin
puiset ja ja turvonnet että voin olla vain kiitoolinen
siitä että en puhu tomaattimurskasta. jos henkilö on
alerginen timoteille niin silloin voi käydä niin että
armejassa tutkitaan ja tehdään viiltoja käteen ja siihen
teippi. allorgeenen koitas google miä ite ja IHRAPERSE että
iho turpoaa myös lepän, koivun ja tietekin tällöin jo pujon
osalta. mitä kasvia minä koitin tappaa sukupuuttoon lannoiteena
ammoniakki ennen kuin vastapäselle tontille tuli talo, sen pojan
äidin, jonka isä kuoli. sen pojan kaverin joka on kaverini lapsen
isä. sen kaverin miksi en juo uutenavuotena alkohlia. sen kaverin
joka on täälä ja kertoi tämän ja minä teille. sen elämän jollasia
taphtumia minun tulisi ikään kuin kuulla ja olla ummikkona ja
luulla, että minä tiesin sen ja sanoa että hän meillä näitä asoita
käy ja purkaa. minä en ole mihkali tai sarmangoth, minä olen antti,
en marko ja kelkka mäessä jossa kuola valui poskelleni nainen ylläni.
trauma ja tarkastelua tarkastelua. jos sonera jatkaa tätä touhua
niin kukaan ei halua tietää mitä siellä tapahtu[u,i] tynjälä on
enemmän kuin sukunimi ja kaimani oli vielä kauhanpi. voi ja sitä
ja huulia märkiä niitä mielikuvia ja hattuja joita kukaan ei riisnut
pyytämällä vaan itse ne otin päästäin heidät siitä ja pelsota
ajatusten että miiisähän se mopo on jos ruotsissa siirttiin oikein
väärälle kaistalle oikein kellon mukaan.

ympyrä mätä miä tiiän miten tää ei pääty moebiuksen loopi

ihmeelsiä ovat ajatukset pään ja se aija joka niiden muotoiluun
kuluu. kalju hattu ei päätä kaipaa, siksi olen pitkätukkahomo ja
sisk' kadun minua ylittäesään joukko nuoria, lyötyään kaljapullon
katuun, nimittää ja siihen vastaan huutamatta, juuri tuota tarkoitin
ja huomaan että ei se maalaminen ollutkaan ehkä päätarkoutus tarun
kaverin vaan se että hän pääsi kuvataideakatemiaan. niin eihän tämä
sen monimutkaismepaa. ihmissuhteita ja tragedia:<<tsäkädäkä kuinka sille
nauraa
jos ei ole kuin kone ja näppäimet, ystävien kavereita jotka säveltää
metässsä muusiikia ja minä olen niin ylpeä siitä keitä minä saan
tuntea joko ihollani tai uskallan sanoa nimen ihan vaan kun se
iltasanomissa maintitaan juhannuksen jälkeen juopuneena. en juo, 
juohannyhksena (juhannanna) en juo. miksi en juo helluntaina, onko
sekin kirkollispyhä? olenko lutikka vai unohtuiko jotain. kuten
nuolla lusikka ennen kuin sen ruokailuväloinee, puisen, hirsien
väliin työnsin. ja kävin maate lattialle maan hirsien ympäöiävän
ja luinko joskus jotain kalliomaalauksia ja luulen että onni on

ja sikiää siitä kun näkee mitä satuu ja kuulee vain itseään ja on
niin onnellinen. perhe ja rikkaus voi ja sanoja valita kuinka niistä
selviä. ei näitä saa ikinä siihen järjstykseen joka itsään tyysyttää
menkää ja tulkaa ja kuvitelkaa kuka olisi ja minne tulisi mennä jos
en olisi ihminen ja ajatelkaa että en puhuisi edes kirjamin vaan olisin
todella idiootti ja minua lusikka syööttäisi, pitäisi hengissä koneet
ja eutanasia ei kuulu kristinukoon, vaan jalkapalloa pelataan ja
se yhdistää. muuta joukko-oppi tekee pesäeron kun on liian monta
ehtoa ja logikka on ristiriidassa toiminnan ja tavoittedien kanssa.
onko elämä peliä vai peli elämää. miä luulen että sekä että ja vähän
päälle... vettä ja lähde on ja se on vaan vaikka vesi myrrkyä ja
mili kuvitusta ei sanoja lainkaan vain kuvaelmia ja harhaa äänineen...
tajutaako virta vai kuvitelmaa tosi sitä ja vähän molempia enmmän
päälle ja sisätlä tulee kun sinne pääsi: se julkisuus ja julki tulee
ne
ne
d
ne
n
n
sw
n
n
se
s
d
se
se
d
ne
w
se
d
se

  +- ei diff ole kuin työ kalut luulette se tekee jotain
ei ennen näkemätöntä voi käsitellä menkää libanoniin
vitun beatnikit 3erooppa on jupiterin kuu kiertorata
saturnus planeetta ja siliti kiertolainen sekin kaikkea muuta
ja ruuvia päälle jää vääntäen kääntää ja väkisin myötäpäivään
kaikki antaa periksi ja aika ei kulu se venyy ja paukkuu mikä
se on kun mitään ei tapahdu ja kikkea sattuu aika se on taika
metsä ja venäjän luonnovarat määrää vielä kiinankin päämäärää
-+ typo ja poika lapsia kaikki vahnigot väksin unta lagia vain ja
kymmenen sormea laudalla ja suolaa yli hartian sylkee taika ja
havaintoelin on asitna kuudes esp ja naisen vaistohan voittaa
kaiken huomion, niitä katsoo miehet ja naiset, ythä ja kaikki
kuka enää kanttia kuuntelee kellä sitä on ja kuntteja kanssa
++ minna ja työ ihmiset jotka yöllä tööitä tekee on kyrpiä ja
ja huoria vailla perkele pirtu ja poliisi ja punttisali ja
matikka on hauki on kala hyvää kalaa ja uusia pernoita kermaa
vaahtoa mansikoita makuja nautinnon sanoja hävyttömiä karvoja
iholla lähde pihalla hyttyset syö kun niitä ruokkii kuutamolla
varjona ajatus ja auringon takaa korona baari mikko ja kuva
ihanuus
uniikki
(kerronko miten kyynikko määritellään ihan väärin yhtälailla
kyynikko tulee khynsdfihos jostain noita socrateen oppilaita
ja ihan jotain muuta kuin se mitä sillä luullan tarkoittavan
asterix ei sivistä eikä sen sitaatit, kaikki on lähdettä ja
materiaa vailla ymmärrätt4ekkö, internet on uhka tiedolle
absoluuttisen totuuden paradoxi on paranoia vain parallaksi
pätee enää ja kasvaa vain ja nyt minä lähden tästä pelistä
pois, hankin syövän ja ihailen taas idiootin tai rigetin
muodossa ilmentyvää dostojevskilaista tai hamletin maalaista
lars von trierin paljastamatonta nerokuutta, jota haluan ilmentää)

  (vetäsin kännit kun juopuneeksi sanottiin, en pettänyt itseäni
vaan join kun viinaakin oli enkä pettänyt toisa kun en iloa
tuottanut vaan olen nyt humalssa ja mikäs minusta mukavmpaa