Syön nyt sitä jättiporkkanaa jonka ostin siltä sittemmin varsinais-suomalaistun
eelta alkuperäiskarjalaiselta. Ostin niitä nipun, ne on niin isoja että hänen
kannattaisi myydä niitä 3 eurolla nippu, ne on tosi hyviä. Mutta hän on
tottunut vähään, hän on kyllä ihan iso mies ja kaikkea mutta selvästikään ei
missään nimessä ylipainoinen eikä kahvin ja viinan kuluttama mies millään
lailla.

Niin niin se juttu meni niin että muinaiset karjalaiset ei tykänneet
muinaisista ruotsalaisista, itse asiassa tarina kertoo että muinaiset
karjalaiset polttivat uisto-veneellä (viikinkiveneellä) purjehdittuaan
(seilattuaan) ruotsalaisen kylän Ruotsissa, koska olivat uskoneet että nämä
kyseiset ruotsalaiset (viikingit?!) olivat kalastaneet heidän vesissään.

Ja sitten kun viikinkiaika oli ohi ja oli tämä runonlauluaika kun oli tullut
kaikenlaista jännää mistä kertoa satujen muodossa (shamanismi oli tullut
joskus ennen ajanlaskua, sitten oli tullut muuta, sitten viikinkiaika josta
kertoo Sammon ryöstö, sitten kristinuskon aika kun viikingit ja karjalaiset
kääntyivät kristinuskoon) niin Elias Lönnrot ja monet muut rupesivat keräämään
karjalaisia runolauluja - osa runolauluista oli inkeriläisiäkin, mutta ei
siellä enää mitään inkeriläisiä siellä Inkerissä ole, pelkkiä venäläisiä
(slaavilaisia) vain. Ja Elias Lönnrot tosiaan kokosi Kalevalan, joka perustui
kalevalamittaisiin runolauluihin, mutta Elias muokkasi ne runot mieleisikseen
ja kirjoitti niistä omat versionsa, koska alkuperäiset runot ei varmaan olleet
sellaista mistä hän olisi pitänyt sellaisenaan. Noh... Puuh... Kyl ne mun
mielest pitäis säilyttää alkuuperäisasussaan, ihan sillä tavalla että
"Väinämöini huasteloo kallivoilla" tai miten se sitten onkaan alun perin
lausuttu ja siitä yritetty kirjoittaa ylös foneettisesti.