Haluan kertoa teille siitä, miten kelttiläisissä kielissä on P-Celtic ja
Q-Celtic-vaihtelu. Eli joskus äänne on "P" ja joskus "Q" eli "K". Se on myös
balttilaisissa kielissä, ja mahdollisesti germaanisissa - en ole
kielitieteilijä - isäni on kielitieteilijä. Esimerkiksi vanhan
germaanis-balttilaisen (liettualaisen) ukkosenjumalan nimi on PERKUONS eli
PERKWONS, eli PERQUONS, joten se kuuluu Q-eurooppalaiseen kielimuotoon,
vaikkei olekaan kelttiläistä kieltä. Germaanisittain PERCUNIS. Suomalaisittain
tämä nimi tunnetaan muodossa "PERKELE", joka on joko demonin tai Ukko Jumalan
nimi - kyse on siitä että se on vaihtoehto toiselle taivaan jumaluudelle -
ugrilaisessa perinteessä - nimeltään INMAR eli ILMAR(INEN), ILMORI, joka on
Lähi-Idässä tunnettu Taivaan Kuninkaana Enmerinä, jonka vaimo oli Esther. Kyse
ei ole siitä että ENMER olisi eurooppalainen jumaluus, vaan Lähi-Idän kun taas
Ilmarinen on hämäläis-karjalais-ugrilainen taivaan ilmajumala, mahdollisesti
muuttunut seppähahmoksi balttilaisesta vaikutuksesta. En väitä että Ilmarinen
on Perkele, vaan että Perkele on yksi nimi Ukkosenjumalalle, joka tunnetaan
myös nimillä TENGRI ja TINRI Kauko-Idässä, mm. Kiinassa ja Aasiassa ja jopa
Baltiassa. Euroopassa nimillä Thor, Donar, Tor, ja Suomessa nimellä Ukko.