Juhani Knuuti antaa esimerkin: oletetaan, että testaukseen otetaan 10 000
ihmisen joukko, josta viisi prosenttia ? 500 ihmistä ? on oikeasti sairastanut
taudin. Tämä on huomattavasti suurempi osuus kuin Suomessa on arvioitu
koronaviruksen sairastaneiden määräksi.

Jos käytettävällä testillä on 99 prosentin herkkyys ja 95 prosentin tarkkuus,
tautia sairastaneista 500 ihmisestä 495 saa oikean positiivisen tuloksen ja
viisi väärän negatiivisen. Sairastamattomista 9 500 ihmisestä 9 025 saa oikean
negatiivisen tuloksen ja 475 väärän positiivisen.

Tästä seuraa, että tuloksina on saatu lähes sama määrä sekä oikeita että
vääriä positiivisia tuloksia, eli tulosten luotettavuus on kolikonheiton
luokkaa ? ainakin yksilön kannalta.