Ukrainalaislehti: Irtisanottu ihmisoikeusvaltuutettu saattoi valehdella
raiskauksista ? tutkinnan kohteena myös Ylen haastattelema psykologi

Ukrainska Pravda -verkkolehden mukaan viranomaiset eivät ole löytäneet
todisteita kaikille naisten raiskauskertomuksille. Muuten Venäjän joukkojen
tekemistä raiskauksista on näyttöä.
Ukrainan irtisanottu ihmisoikeusvaltuutettu Ljudmila Denisova on saattanut
valehdella Venäjän joukkojen tekemistä raiskauksista. Asia paljastuu
ukrainalaisen verkkolehti Ukrainska Pravdan selvityksestä (siirryt toiseen
palveluun).

Ukrainan parlamentti irtisanoi Denisovan toukokuussa. Yksi peruste
irtisanomiselle oli se, ettei tämä pystynyt toimittamaan todisteita
kertomistaan raiskaustapauksista. Denisova kiisti silloin valehdelleensa ja
sanoi suojelleensa uhrien henkilöllisyyttä.

Lue lisää: Ukrainan parlamentti erotti raiskauksista raportoineen
ihmisoikeusvaltuutetun ? kommentoi toimintaansa Ylen haastattelussa

Denisova kertoi usein julkisuuteen väitteitä, joiden mukaan Venäjän joukot
olisivat brutaalisti raiskanneet myös lapsia. Hänen väitteitään siteerattiin
laajasti kansainvälisessä mediassa, myös Ylellä.

Denisova matkusti usein puhumassa kansainvälisille päättäjille. Juuri ennen
irtisanomistaan Denisova osallistui Davosin talousfoorumiin.

Ukrainska Pravdan mukaan tutkinnan kohteena on myös Denisovan tytär Oleksanda
Kvitko. Kvitko kertoo toimineensa seksuaalisen väkivallan uhreille perustetun
hätäapulinjan psykologina. Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto kertoi
julkisuudessa, että YK:n järjestö Unicef rahoitti linjan toimintaa.

Ukrainska Pravda -lehden juttu paljastaa, että Denisova kertoi saaneensa
tietoja raiskauksista nimenomaan Kvitkolta. Kvitkon mukaan linjalla
työskenteli viisi psykologia, mutta jutun mukaan tämäkin on epäselvää. Linja
on nyt lakkautettu.

Yle julkaisi toukokuussa laajan jutun Venäjän joukkojen tekemistä väitetyistä
raiskauksista.

Lue lisää: Venäjän joukot raiskaavat Ukrainassa yleisön edessä ? sataa uhria
auttava todistaja kertoo Ylelle tapahtumista

Jutussa siteerattiin irtisanotun ihmisoikeusvaltuutetun Denisovan julkisia
kommentteja raiskauksista sekä haastateltiin hätäapulinjan Kvitkoa.

Juttua tehdessä Yle arvioi, että Denisova ei riitä yksin lähteeksi, koska
Ukrainan hallinnon edustajana hänellä saattaa olla motiivi liioitella
sotapropagandan vuoksi. Siksi hänen väitteilleen haettiin perusteita myös
muista lähteistä.

Juttuprosessin aikana Ylellä ei ollut tiedossa, että Kvitko on Denisovan tytär
vaan piti tätä Denisovasta riippumattomana lähteenä.

Haastattelut tehtiin huhtikuussa pian Kiovan lähiseutujen vapauttamisen
jälkeen, jolloin rikostutkintoja vasta aloitettiin. Yle selvitti raiskauksia
paikallisten ja asiantuntijoiden haastattelujen perusteella. Uhreja Yle ei
yrittänyt tavoittaa, koska haastattelu voisi syventää traumaa.

Raiskauksista kertoivat Ylen jutussa Denisovan ja Kvitkon lisäksi Ivankivin
pikkukaupungin paikalliset nuoret naiset, joille tutusta perheestä oli
raiskattu kaksi teinityttöä. Taustalähteenä oli But?an kaupungin
sosiaalityöntekijä. Lisäksi jutussa haastateltiin raiskauksia tutkinutta
historioitsijaa.

Kvitko nousi kuitenkin Ylen jutun päälähteeksi. Uusien tietojen valossa hänen
väitteitään on syytä epäillä.

Ukrainska Pravdan selvityksen mukaan vaikuttaa siltä, että Kvitko ja Denisova
ovat saattaneet tehtailla valheita yhteistyössä.

Ukrainska Pravda -lehden mukaan Kvitkoa on kuulusteltu, eikä hän ole pystynyt
todistamaan väitteitään raiskauksista. Kvitko ei ole osannut sanoa, kenen
lääkärin luo hän on ohjannut uhreja tai miksi hätäapulinjalle on tullut
kymmenen kertaa vähemmän puheluita kuin Kvitko on väittänyt.

Yle pyysi Kvitkolta uutta kommenttia. Hän ei vastannut viestiin.
Ukrainan parlamentti irtisanoi Ljudmila Denisovan ihmisoikeusvaltuutetun
tehtävästä toukokuun lopussa. Kuva: Ukrinform / AOP

Ukrainska Pravdan juttu perustuu nimettömiin viranomaislähteisiin, minkä
vuoksi jutun tekotapaa on arvosteltu Ukrainassa.

Lehden päätoimittaja Sevgil Musejeva puolustaa juttua myöhemmin julkaistussa
kirjoituksessa (siirryt toiseen palveluun) ja sanoo, että lähteet ovat
nimettömiä, koska se oli hänen mukaansa tutkinnasta tietävien viranomaisten
ehto puhua lehdelle.

Ukrainska Pravdan mukaan Denisovan ja Kvitkon toiminta on haitallista ennen
kaikkea Ukrainalle, sillä Ukraina taistelee totuuden puolesta Venäjän valheita
vastaan.

Lisäksi valheellisista väitteistä voi olla haittaa niille, jotka ovat
todellisuudessa joutuneet uhreiksi. Juttu ei kyseenalaista sitä, etteivätkö
Venäjän joukot olisi syyllistyneet raiskauksiin.

Siitä on näyttöä muista lähteistä.

Venäjän joukkojen tekemistä epäillyistä raiskauksista ovat raportoineet
Ukrainan valtionsyyttäjä (siirryt toiseen palveluun) ja eri kansainväliset
mediat (siirryt toiseen palveluun).

Ukrainan apulaissisäministerin mukaan (siirryt toiseen palveluun) poliisille
oli kesäkuun alussa tehty noin 50 ilmoitusta Venäjän joukkojen tekemästä
seksuaalisesta väkivallasta. Rikostutkinta on avattu 16 tapauksesta.

Yle haastatteli Puolassa kesäkuun alussa Venäjän mahdollisia sotarikoksia
tutkivan Pilecki-insituutin johtajan Magdalena Gawinin. Instituutin
haastatteluissa on paljastunut kolme raiskaustapausta Ukrainan sodan aikana.
Hänen mukaansa tapauksia saattaa olla enemmän, sillä seksuaalisen väkivallan
uhrit eivät usein halua puhua viranomaisille.

Yle pyysi kommenttia Ukrainan valtionsyyttäjältä ja Unicefin Ukrainan-toimistos
ta. Kumpikaan ei vastannut haastattelupyyntöön.
https://yle.fi/uutiset/3-12517607