Härät olivat tosiaan maatalouden pääasiallinen vetojuhta osissa Länsi-Suomea 1800-luvun lopulle saakka. Tärkein syy härkien käyttöön oli se, että ne tulivat toimeen paljon hevosia vaatimattomammalla rehulla. Niiden ylläpitäminen oli siis hyvin edullista. 1600- ja 1700-luvuilla Ruotsin käydessä suurvaltasotia hevoset olivat hyvin haluttuja sotatantereelle, eikä niiden varaan voinut jättää maatalouden töitä. Lisäksi hevosenomistajat velvoitettiin suorittamaan raskaita kyyditysvelvollisu uksia, joilta hevoseton viljelijä välttyi. Härkä voitiin myös vetouransa jälkeen teurastaa ja käyttää ravinnoksi, kun hevosen lihan syöntiä puolestaan vältettiin uskonnollisista syistä. Länsi-suomalaiset tasaiset pellot ja pitkät, suorat sarat sopivat hidasliikkeisille härille. Itä-Suomen kaskimaat ja kiviset pellot olivat puolestaan vaikeasti härillä muokattavia ja tämän vuoksi hevosta käytettiin siellä useammin vetoeläimenä. Pohjanmaalla härkien käyttöä vastustettiin niiden kömpelyyden, itsepäisyyden ja hitauden vuoksi. Siellä härillä ajamista pidettiin jopa häpeällisenä. https://www.kysymuseolta.fi/sarka/#!id=242