KUmmallinen yksityiskohta nousi esille tänään vuosien takaa. Olin varmaa 12v
tjsp. ja pyöräilin koululta himaan. Oli vissii kesä (koulu oli siis loppunut
vastikään). Pyöräilin Ruskeisentietä alaspäin ja Metsurintien risteyksessä
näin kaverini Mikko Hallikaisen (käytännössä veljeni) juttelemassa parille
luokkamme tytölle. Tytöt olivat iki-ihana Päivi Kaskimetsä (terveisiä!) ja
nyttemmin TV:stäkin tuttu Piia Pasanen. Pasanen kiljaisi kun olin kääntymässä
heidät ohitettuani takaisinpäin (en muista miksi, ehkä olin tulossa
juttelemaan Mikolle, tai muuten vaan ihastumaan Päiviin tjsp.) että "Mee
muualle siitä haisemaan". Tämä karmiva kohtaaminen on selkeästi jäänyt
kummittelemaan koska nyt, 20 vuotta myöhemmin tapahtuma muistui mieleen.
Tarvitsenko terapiaa? Selviänkö tästä omin avuin? Tuleeko kyynel? Sen näemme
lähitulevaisuudessa!