Jaaha, tänään keskustelussa aiheena aikuistuminen, tarpeet vs. halut. 
Tuli kotirintamalla tarvetta määritellä "toisen tarpeellisuus". Nyt
pohdittuani asiaa olen tullut siihen tulokseen että kyse on semantiikasta:
Lapsi syntyy tähän maailmaan täynnä tarpeita, ilman haluja. Halut kehittyvät
mutta tarpeet säilyvät läpi lapsuuden. Nuoruudessa ja alkavassa aikuisuudessa
tarpeet alkavat muuttua haluiksi ja toisinaan syntyy ristiriitatilanteita
tarvitsijan ja tarvittavien välille. Minä mittaisin aikuisuuden sillä, että
voi sanoa ettei tarvitse mitään toisilta ja on riippumaton. Halut eivät toki
välttämättä häviä mihinkään. Aivan myöhäinen vanhuus taas ryömii kuvioihin
mukanaan tukku tarpeita toisia kohtaan. 
Autonomia tai kuolema!