Vittu et mä vihaan tätä joulua. Ei sillä että vihaisin nimenomaan TÄTÄ joulua,
vaan mä vihaan joulua yleensä. Ei, tämä ei tarkoita että minusta ei olisi
kivaa kun on kuusi ja saa antaa lahjoja ja että syödään hyvin. Se mitä minä
tässä vihaan on tää perkeellinen yrittäminen ja jännittäminen sen yrittämisen
suhteen. Jokaisella on omat odotukset joulusta ja sitten niitä toisten
toiveita ja unelmia yritetään toteuttaa ja samalla reikä rypyssä pidätellään
henkeä että meneehän ne kaikki odotukset nyt varmasti juuri niinkuin pitää.
Kellontarkkaa rypistelyä.

Joulu näyttää olevan naisille (ainakin minun naisilleni) jotain samaa kuin
häät on Amerikkalaisille. Häihinhän ladataan odotuksia ja prinsessanväristä
vaaleanpunaisuutta koko naisten nuoruuden ajan. Jouluun ladataan joulunpunaa
onneksi vain muutaman kuukauden ajan, mutta ei se silti tee tästä
vuosittaisesta helvetistä yhtään sen parempaa. Ja vittujos ei pipari tuoksu
nenässä ja mielessä ole silkohapsilapsista kirmailemassa kuusen alla niin olet
ilonpilaaja. Mua kyrsii jo nää suomalaiset joululaulutkin. Eikö sitä perkele
voi edes kerran vuodessa iloita ja olla onnellinen? Kaikki laulut on "whine
whine kruiks, pellosta meni viljat ja lehmät kuoli ja vittuku o kylmä ja
pulutki palelee"

Hyvä Jumala, voisitko ensi vuonna peruuttaa Joulun.